MITÄ MULLE KUULUU OIKEASTI?

*Sisältää mainoslinkkejä

Miten menee niinkun ihan aikuisten oikeasti? Josko sitä tällä kertaa avaisin sanaisen arkun omasta elämästäni, ja lörpöttelisin niitä näitä ja syntejä syviä ilman erityistä juonta tai punaista lankaa. Hiiohoi ja näppis laulamaan!

Aina kun sitä hemmetti vie luulee, että nyt mennään aika tasaisella menoa, niin kyllähän se elämä heittää omaa maustetta kehiin. Montaakin aika yllättävää ja puskista tullutta asiaa on joutunut pohtimaan ja pyörittelemään vintillä, ja vaikka välillä on ollut käsillä kiperiä kysymyksiä ja visaisiakin pohdintoja nykytilannetta sekä tulevaisuutta koskien, niin eihän tuo aivotyöskentely kovin huono juttu ole, jos kypärässä ei lähde liian syvälle pyöritystä viemään. Toki tämähän on helpommin sanottu kuin tehty, ja mun mielestä Niksi-Pirkasta voisi konseptoida tästä keveähkön mind-editioinin. Voisiko sukkahousuilla ja jeesusteipillä fiksata myös harhailevat ja hämmentyneet ajatukset?

Elämässä on tällä hetkellä menossa toisaalta aika paljon muutoksia, mutta toisaalta kuitenkaan mikään ei ole muuttumassa. Ristiriitaiselta kuulostaa, mutta niinhän se vaan menee. Valmistun tällä viikolla (vihdoin) virallisesti, vaihdan parin kuukauden kuluttua siviilisäätyä rouvashenkilöksi (hääsuunnittelut kovassa vauhdissa) ja muutenkin koko syksy tuntuu menevän toisaalta aika erilaisella kaavalla kuin kulunut vuosi tähän mennessä. Kalenteri on aika täyteen tupattu, ja ihana taas iskeytyä pitkän kisakauden ja opintojen loppukirin jälkeen niin sanottuun normaaliin elämään, jossa on enemmän aikaa, energiaa ja resursseja tuusata kaikkea, jota elämäksikin viisaimmat kutsuvat.

Elämä tuntuu samaan aikaan ihanan valmiilta mutta toisaalta myös kutkuttavan keskeneräiseltä. Niin monta asiaa on vakaalla pohjalla, ja monen monta tekijää on sepposen selällään. Parasta kuitenkin on, että kaikki se keskeneräisyys ei enää ahdista tai pelota, vaan houkuttelee yhä enemmän. Kaipa tätä kutsutaan sitä henkiseksi kasvuksi, vaikka välillä kyllä siltikin joutuu haukkomaan henkeä sekä hengittämään syvään kun . Onneksi vain hetkellisesti, ja sitten taas yllättäen muistaakin, että kyllähän ne asiat aina siitä sumpliutuvat kuten niiden kuuluukin, ja elämä sekä likka jatkaa hymyilyään, hah!

Tämä alkava viikko on myös sinänsä melkoisen jees, ja hauskaa touhua sekä tohinaa yhdistettynä velvollisuuksiin piisaa. Aukaisin silmäni tänään porukoiden luota lapsuuden kodistani Jyväskylästä, ja hetki meni siinä ihmetellessä, että missä on mies ja missä minä oikein olen. En ole koko syksynä kerennyt kotipuolessa käydä, ja täällä kyllä mieli rentoutuu, vaikka läppäri kulkee tiiviisti mukana. Ainut vaan, että olisi saattanut ollut vähän helpompaa, jos olisin ottanut oman koneeni mukaan, enkä pakannut miehen vastaavaa matkaani mukaan, heh.

Viikko ei kuitenkaan voi millään lähteä huonosti käyntiin, jos ensimmäinen suuhun pistämäsi asia on äiskän salaisista jemmoista bongattu Dumle-konvehti ja ihan toki oikean aamupalan jäljiltä saa painella äiskän kyljessä hyiselle suolle keräämään karpalosaalista. Muuten meni nappiin, mutta lopussa mulppasin komeasti kauhaisten kumpparit täyteen turvetta. Loppuani en vielä kohdannut kovasta imusta huolimatta, ja pääasia oli, ettei saalis levinnyt pitkin kansallismaisemaa. Score!

No mutta hei, mikä mulle maistuu just nyt näin tällein ylipäätään elämässä?

  • Äitin tekemät kaalikääryleet (ja vähintäänkin anaboliset korvapuustit)
  • Pääsen tänään testaamaan vihdosta viimein ilmajoogaa ja huomenna akrojoogaa. Olen halunnut testata näitä niin pitkään!
  • Treeni rullaa, ja tuntuu jotenkin terapeuttisen osuvalle, kun kroppassa tuntee kunnon lihasjumit treenien jäljiltä.
  • Askelkyykkykävely lisäpainoilla on mun uusi (vihasuhde roskiin) rakkaus. Tekee melkoisen eetvarttia sekä kintuille että keuhkoille, huh.
  • Tällä viikolla starttaava jouluaskartelukurssi, koska joulukuun alkuun on hei enää reilu viisi viikkoa! Ah, mä rakastan joulua!
  • Joulukuuta odottava Lego-joulukalenteri, jolla mies lahjoi minut. En vaan suostu kasvamaan aikuiseksi, ja onneksi lähipiiri ei nähtävästi sitä minulta odotakaan.
  • Illalla häämöttävä lautapelisessio parhaassa seurassa (vastapuolen solvauksia valmistellaan jo vintillä)
  • Omin kätösin Nespressolla taiteillut cappuchinot. Toki välillä ongelmia aiheuttaa se, että voinko pyöräyttää itselleni kolmannen kupposen peräkanaa, hah! Olen päätynyt siihen lopputulokseen, että to-del-lakin voin.
  • Perjantaina on Blog Awardsit isolla kirkolla, jeejee!
  • …ja näiden etkona toimii vain paria tuntia ennen mun virallinen valmistuminen TTY:ltä! Boom shakalaka!
Neule: TÄÄLTÄ* // Superstretch-farkut: TÄÄLTÄ*

Mikä mulle ei juurikaan maistu?

  • Game of Thronesin viimeinenkin jakso tuli tapitettua läpi. Mitä me nyt tehdään elämällämme ja parisuhteellamme iltaisin?
  • Ne äitin kaalikääryleet puolukkahillon kanssa. Eijei. Ne pitää syödä ilman hilloa.
  • Talvirenkaiden vaihto, kun kelit nähtävästi jo sitä alkavat vaatia.
  • Siinä ne sitten ehkä olikin, kun tuo ensimmäinen kohta oli jo itsessään tarpeeksi fataali, hah!

Noh, tällaisia aivoituksia ja hajatelmia täällä päässä todella mielivaltaisesti ilmaistuna. Tiiviisti pähkinänkuoressa ilmaistuna voisin kuitenkin todeta olevani aika hemmetin onnellinen sekä onnekas ihmisyksilö. Ja hyvä niin. :)

Mieletöntä uutta viikkoa jokaiseen osoitteeseen!

Vilkaise myös: Mikset pidä sormusta? Vaihdanko sukunimeä?

Edellinen juttuni: Protskukorneri – Nopeat ja helpot vaihtoehdot!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Piia Pajunen

20 vastausta artikkeliin “MITÄ MULLE KUULUU OIKEASTI?”

  1. Tämä nyt ei liity tähän postaukseen sitten millään😉mutta sun hiuksista oisin kysyny, en muista ootko niistä aiemmin kirjotellu,mutta siis oma värisi on melkosen tumma? Onko sulla pidennykset? Blondaatko itse? Mä tuskailen täälä hyvin samannäköisen juurikasvun kanssa ja mietin että blondatako taas vai ei😁

  2. Kuulostaa kyllä toiminnantäyteiseltä, mutta ihanan rennolta täynnä juhlanaiheita! :) Monta isoa, työlästä ja raskasta juttua saatu pakettiin, niin on ilo juhlia saavutuksiaan!
    Voisi muuten lisäksi maistua myös Ingmannin Suomi100 juhlamaku salmiakki, ihana klassinen tiiliskivijäätelö lusikoituna suoraan pahvikuorista, mmmm :)
    Onnea hurjasti valmistumisen, tulevan avioliiton ja kisasaavutusten lisäksi tuonne blog awardsiin! Sä tuut niin viemään voiton! Minun tuomaroinnilla ainakin! :)

    • Joo ei kyllä tässä tylsää pääse tulemaan, hah, ja onneksi lähes kaikki ovat jollain tasolla tosi kivoja ja mielenkiintoisia juttuja. :)

      Siis salmiakkijäde! Nyt pitää mun ryhdistäytyä tässä jäätelönsyönnissä ja alkaa testailemaan, kun Dumlen piparijätskistäkin tuli jo arvostelutoivetta. :D

      Ja iso kiitos sulle ihanasta kommentista ja onnitteluista! Blog awardseissa ainakin vietetään joka tapauksessa superhauska ilta, kun kekkereistä on aiemmilta vuosilta kuullut niin paljon huikeaa palautetta. Jeij!

  3. Olipa kiva, vaihtelua tavalliseen, postaus! :) Onneks asioilla tässä elämässä on tapana rullailla vahvasti omalla painollansakin!
    Hauska päästä kuulemaan sun mielipide noista joogista, ite rakastuin ilmajoogaan, kun sitä aloitin liikuntakiellon takia pari vuotta sitten harrastamaan! Ihanan rentouttavaa ja terapeuttista, ah!
    Kaiken kukkuraksi nam nam kaalikääryleet ja tervetuloa joulu ! ♥

    • Mahtava kuulla, että tällainen kevyempi höpinäkin toisinaan kiinnostaa, heh. Ja elämä kyllä todellakin vie sinne, minne sen kuuluukin, ja siihen kuuluu pieniä sekä isojakin töyssyjä silloin tällöin, ja sehän siitä jännän tekeekin! :)

      Tuo ilmajooga oli ehkä parasta ikinä, ja olin samaan aikaan niin fiiliksissä ja rentoutunut tuon tunnin päätteeksi, että ei mitään rajaa. Pakko päästä tekemään tuota lisää! Tänään illalla onneksi luvassa vielä akrojoogaa, niin pääsee kokeilemaan vähän temppuilevampaa menoa vastapainoksi. Ja joulu on vuoden parasta aikaa <3

  4. Joogakokemuksista olis tosiaan hauskaa kuulla! Päädyimme mekin nimittäin siihen, että ens kuussa kokeillaan akrojoogaa (meinasin kirjottaa astro-…sitä ei vissiin vielä ole keksittykään):D

    • Hahaa! Voisin noista joogailuista ja muistakin sporttikokeiluista pistää omaa postausta jossain vaiheessa tulille, mutta tuo ilmajooga oli ihan mieletöntä, kuten jo kerkesin aiemmassa kommentissa tuossa yllä jo mainitakin. Tänään illalla mäkin pääsen testaamaan tuota akrojoogaa, ja oon ihan fiilareissa jo etukäteen! :D

  5. Hei multa on menny ohi että miksikä sä valmistuitkaan? Onnea ihan tailjoonasti! Nimim. Opiskelija, jonka opinnot lopumetreillä (okl)

    • Valmistun tänä perjantaina virallisesti siis tuotantotalouden diplomi-insinööriksi. :) Valtava kiitos onnitteluista, ja täytyy heittää sinnekin isot tsemit loppurutistukseen ja etukäteisonnittelut tulevan valmistumisen johdosta! ;)

  6. Mottoni on: asiat aina lutviutuu, kunnes ne lakkaa lutviutumasta. Kukaan kun ei elä ikuisesti ja usein tätä edeltää enemmän tai vähemmän tuskallinen ajanjakso, jossa ainoa toive tulevaisuudelle on kuolema. Se on sen ajan murhe, ja, se aika voi alkaa jo huomenna. Motto numero 2.

    • Erittäin osuva motto! :D Ja kyllä asiat todellakin aina lutviutuu, ja sen vuoksi tuntuu, että pienistä kolhuista tuntuu pääsevän aika nopeasti aina ylös ja jaloilleen, kun tietää, että aina ne hommat vaan rullaa kaikesta huolimatta. Parempi keskittyä siis menoon eteenpäin, koska sinne se tie väkisin vie, ja siellä on edessään myös aina kaikkea mahtavaa ja mielenkiintoista. ;)

  7. Omaa GoT -tuskaa on helpottaneet Handmaid’s tale ja West world eli onneksi laadukkaita sarjoja on paljon! Vaikkakin got on kyllä omaa luokkaansa.

    • GoT on kyllä ihan ylitse muiden, ja viimeistä kautta odotellessa! Hei kiitos mielenkiintoisen kuuloisista tärpeistä, ja pitää ehdottomasti pistää nuo listalle, koska kyllähän näitä sarjavinkkejä tarvitsee aina! :)

  8. Oon niin ylpee susta ja onnea etukäteen valmistumisesta! Kuinka mona kertaa viikossa käyt tällä hetkellä salilla, ihan mielenkiinnosta?

    • Oih, minä kiitän! <3 Tällä hetkellä käyn salilla yleensä sen neljä kertaa viikossa, kuten aina tähänkin asti viimeisen reilun viiden vuoden aikana. Se on ollut mulle hyvä, kun kerkeää palautua, jaksaa treenata lujaa ja kehitystä todistetusti tällä tulee. :)

    • Heips! Siis todellakin olen, ja snäpissä tästä jo kerkesinkin pari päivää sitten avautua, kun alkuun oli vähän teknisiä ongelmia, ja nyt sen editointi on jäänyt vähän menon ja meiningin jalkoihin. Hups. Pakko editoida se kyllä loppuun, ja onneksi mulle on tullut tästä niin paljon hiillostusta, että puskee painamaan sen pakettiin, hah! :D

  9. Tän postauksen ylin kuva on ehkä kaunein kuva susta minkä oon nähnyt<3 aivan upea!!! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 58
Tykkää jutusta