KUINKA PALJON HIILARIA PITÄISI SYÖDÄ?

Näin viikonlopun kunniaksi jatketaan hiilaripostaussarjan kolmannella osalla, eli kuinka paljon niitä hiilihydraatteja pitäisi aktiivisen treenaajan syödä. Näin ensi alkuun suosittelen tsekkaamaan pohjustukseksi järjestyksessä kaksi aiempaa aiheesta kirjoittamaani artikkelia, jos olet ne sattunut missaamaan. Muuten suuri osa tästä tekstistä voi mennä ohi että hujahtaa. Löydät ne täältä:

Kuinka paljon sitä hiilihydraattia pitäisi päivän aikana syödä?

Tämä on todella yksilöllistä riippuen mm. omasta aktiivisuustasosta, kehonkoostumuksesta, aineenvaihdunnasta, perimästä, yleisestä nykytilanteesta sekä tavoitteista, ja tähän on lähes mahdotonta sanoa mitään yleistä suositustasoa, joka toimisi kaikille. Sanotaanko nyt kuitenkin näin, että 100g hiilihydraatteja päivässä on aika todella vähän tavoitteellisen aktiivitreenaajan tarpeisiin. 200g päivässä kuulostaa jo korvaani huomattavasti paremmalta, mutta mielestäni varsinkin tavoitteellisella treenajalla on aina parempi, mitä enemmän niitä hiilihydraatteja kroppa pystyy ottamaan hyötykäyttöön.
Tästä nyt ei kannata puolestaan hiilaripelon vastakohtaista stressiä ottaa, ja ei sitä tarvitse väkisin sangollista riisiä lähteä viidesti päivässä tuhoamaan, koska Pajunen niin kehotti. Toki kannattaa huomioida se, että jos äkikseltään syödään reilusti yli oman kulutuksen tai yli kropan kapasiteetin hyödyntää hiilihydraatteja nykytilassaan, niin toki silloin sitä rasvaakin alkaa kertymään, ja kaikkien aineenvaihdunnat eivät kouluttamallakaan pysty imemään kilokaupalla hiilaria hyötykäyttöön.

Mitä jos kroppa sietää huonosti hiilareita?

Hiilihydraattien sietokykyä on toki mahdollista kehittää, ja osalla se vaatii toki pitkäjänteistä työtä, jos hiilihydraatteja on kartettu pidemmän aikaan. Tällöin hiilihydraattimäärän kasvattaminen kannattaa aloittaa pienen pienin askelin, jotta kroppa kerkeää sopeutua muutoksiin. Keholle pitää myös antaa aikaa tottua, ja maltti on valttia. Jos kokeilet kehollesi uutta asiaa viisi päivää, ja palaat takaisin vanhaan, koska “pakki meni vain jumiin ja turvotti hirveästi”, niin eihän koneistolle edes annettu mahdollisuutta päästä tästä yli. Yksilöstä ja muutoksesta riippuen sopeutuminen voi kestää jopa useamman viikon, ja tämän jälkeen vasta mahdollisia tuloksia alkaa näkyä. Ravintoon liittyvissä asioissa on toki mukana useimmilla myös se henkinen puoli, joten pienemmillä asteittaisilla muutoksilla tietyin väliajoin pää saattaa pysyä prosessissa paremmin mukana. Jos hiilihydraatin lisääminen mietityttää, niin lue tuo hiilarisarjan ensimmäinen postaus, jossa kerroin kuinka asian kanssa voi edetä.
Toistaalta joillekin myös nopeat ja näyttävät liikkeet saattavat sopia erinomaisesti. Jos olet malttamaton odottelemaan, ja lukeudut vahvasti toiminnanmiehiin tai -naisiin, niin pamauta vain kerralla uutta pökköä pesään, jos siltä tuntuu. Äkilliset isotkin muutokset voivat joillakin yksilöillä nimittäin pyöräyttää juuri sen jumissa olleen aineenvaihdunnan roihuten käyntiin ja antaa kehitykselle treenipuolella ihan uutta vauhtia. Lisäksi jos aiemmin on painettu menemään puolikkailla annoksilla, niin kroppa voi alkaa jopa tiivistymään ihan silmissä, kun keho saa vihdoin tarvitsemansa energian ja vielä sille sopivassa muodossa (koettu itse tämä 2012, ja nähty muillakin).

Miten minä olen hiilihydraatteja hyödyntänyt?

No kuinka paljon minä olen sitten niitä hiilareita ruokatorvesta alas hujauttanut? Itse nostelin viime kehityskaudella hiilihydraatin määrän lepopäivinä 300 grammaan, ja treenipäivinä hiilihydraatteja tuli yhteensä 350 grammaa. Tästä 10 kuukautta takaperin oltiin vielä kuitenkin alle 200 hiilarigrammassa per päivä pitkän kisakauden jälkimainingeissa. Omia kokemuksia en täällä jaa toki sillä ajatuksella, että niitä kannattaisi suoraan sellaisenaan kopioida, vaan antaa ideoita ja erilaisia näkemyksiä siitä, miten asioita voisi tehdä. Jokaisen on kuitenkin löydettävä se itselleen sopiva kultainen keskitie, koska olemme yksilöitä erilaisin elämäntilantein, taustoin, tavoittein ja tarpein. Lisäksi näissä asioissa on usein myös mukana sekä fyysinen että henkinen puoli, joten muuttuvia tekijöitä riittää.
Hiilihydraatteihin keskittyvä juttusarjani ei kuitenkaan tähän jää, sillä paljon on vielä käsittelemättä! Kuitenkin esimakua esimerkiksi iltapalalla syötävistä hiilihydraateista saat alta löytyvästä Ristiotteen kanssa alkuviikossa ulospamahtaneesta Q&A-videosta, jos et sitä ole vielä kerennyt kurkkailla. Nyt siis alla oleva video pyörimään ja vauhdilla, sillä tuo 10 minuutin pätkä sisältää paljon osuvaa asiaa liittyen ravintoon ja treeniin. 😉

Ja psst! Muistuttaisin vielä, että Elloksella on vielä tiistaihin 4.4. asti kaikista tuotteista -25% alennus, ja ale koskee myös merkkivaatteita, kenkiä, kosmetiikkaa ja huonekaluja! Alennus ei koske elektroniikkaa tai jo alennettuja tuotteita. Alennus vähennetään automaattisesti kassalla, ja shoppailemaan pääset TÄÄLTÄ*!

Muikeaa sunnuntaita ja perspotkua alkavaan uuteen viikkoon! Kaboom!

Vilkaise myös: Miten säästää selvää rahaa ruokamenoissa?

Edellinen juttuni: Hyvä 3-jakoinen treeniohjelma? Vai onko se vain nössöille?

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Blogit.fi // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Kommentit (14)
  1. Tuo malttamattomuus on oikeesti nyky-yhteisön ongelma. Me eletään sellasta aikakautta, jolloin on ihan “normaalia” saada kaikkea oikeastaan heti. Osalta vaan tuppaa unohtumaan se, että vaikka saisitkin tilattua kanakorin keskellä yötä kotiovelle kymmenessä minuutissa, niin sen kropan tarvitsema aika muutokselle ei ole samanlaista. Mua esimerkiksi vähän hirvittää tämä ylen vaakakapina ohjelma. Katsoin vain trailerin, missä painonpudotuksessa epäonnistuneet naiset kertoivat, kuinka kaikki dietit olivat menneet pieleen. Oli kokeiltu kaalikeittoa, atkinsia, karppausta ja ties mitä muuta shaissee. Voi herttileissöni sentään. Meillä on käytössä google, josta löytyy kaikki maailman tieto, mutta sitä ei oikeasti viitsitä hyödyntää, kun pitkäjänteisyys puuttuu ihan kokonaan.
    http://kosminenfit.blogspot.fi/

    1. Piia Pajunen
      2.4.2017, 16:55

      Nyt kyllä turiset mielestäni hyvin pitkälti täyttä asiaa. Kehonmuokkausprojekti vaatii oikeasti pitkäjänteisyyttä, ja kaikenmaailman hätäisillä pikaratkaisuilla voi vain helposti saada hommat täyteen solmuun, kun ei malteta ajatella asioita yhtään pidemmällä tähtäimellä. Jos haluat muutosta itseesi, sinun on muutettava jotain omissa toimintamalleissasi. Ja sen minkä olen itse tässä päässyt toteamaan, että silloin kun niitä asioita aletaan suorittamaan oikeasti pitkää tähtäintä ajatellen, niin tulokset tulevatkin tällöin yllättävän nopeasti, toisin kuin niillä pikaratkaisuilla, jolla usein ei edes tapahdu sen suuremmin mitään. 😉

    2. Ja miten vähän ihmiset on oikeesti valmiita tekemään töitä sen unelmakroppansa eteen. Kun kaiken pitäs tulla niin helposti. Ihan sama, kun mä nyt menisin työhaastatteluun johonkin uuteen paikkaan ja ilmottaisin haluavani heti olla toimitusjohtaja parhaalla palkalla.

    3. Piia Pajunen
      3.4.2017, 13:41

      Erittäin osuva vertaus!

  2. Piia, oot ihana 😀
    Oon tässä vajaa puolivuotta saleillu ja sietäny äidin nenän nyrpistelyä pasta-annoksille jne… hän kun ei ymmärrä hiilareiden päälle. Sun järkipuheen avulla on paljon helpompaa pysyä kylmäpäisenä! Tosin, kohta jo muutanki opintojen perässä asuu omillani, saas nähä minkälaiset ruokapulmat sit odottaa 😀

    1. Piia Pajunen
      3.4.2017, 13:45

      Hahaa kiiitos! 😀 No kyllä ne tulokset sitten pikkuhiljaa alkaa puhumaan puolestaan myös äiskällekin 😉 Ja itseasiassa mullakin aina kotipuolessa käydessäni oon saanu suoranaista huutonaurua äiskältä, kun se on nähnyt minkälaisen satsin perunaa upotan kerralla naamariin 😀 😀 😀 Ei meinaa uskoa silmiään.. 😀

Kommentointi suljettu.