MIKSEN KIRJOITA VEGAANI- TAI EETTISYYSASIOISTA?

*Sisältää mainoslinkkejä

Ravinnosta puhuminen ja sen käsitteleminen herättää ihmisissä monenlaisia tunteita. Ravintoaiheiset postaukseni ovat yleensä melkoisen suosittuja, ja luonnollisesti tietty ilmiö putkahtaa aina välillä esiin. Jotain häiritsee se, että esittelen pääsääntöisesti vain eläinkunnan proteiiniläheitä. Jollekin tulee suru puseroon, kun suosin ruokavaliossani maitotuotteita. Toinen taas harmittelee, kun en ole ottanut huomioon ruokieni eettisiä näkökulmia ja kolmas surkuttelee popsimiani makeutusaineita sisältäviä tuotteita. Neljäs järkyttyy kovaa rasvaa sisältävästä leivän täytteestäni ja viides ihmettelee osaltani valkoisen sokerin ja gluteenin kulutusta. Minä puolestaan ihmettelen, miten olen ylipäätään hengissä.

Olen kaikkiruokainen ihminen. En siis ole esimerkiksi kasvissyöjä, täysin lisäaineeton tai vegaani vaan ihan rehti ja rehellinen sekaani. Syön maitotuotteita ja maidottomia tuotteita. Syön gluteenia ja gluteenitonta. Syön sekä eläinperäisiä että kasvikunnan tuotteita sekä makeutusaineita, lisäaineita, suolaa, valkoista sokeria sekä täydellisiä luonnontuotteita. Mustikoita, avokadoja ja reilun kaupan tuotteita. Luomua, lähituotantoa ja yhtälailla myös tuontituotteita.

Kaikki täällä blogissani pohjautuu omiin kokemusperiini sekä perehtyneisyyteen asioihin tietystä näkökulmasta, enkä osaa siten ottaa asiantuntevasti kantaa esimerkiksi vegaanipohjaisen ruokavalion toteuttamiseen tai tiettyihin eettisiin kysymyksiin. Siksi niitä en täällä avaa, ja netistä kasapäin löytyy blogeja, tubekanavia ja sivustoja, joissa näitä asioita käsitellään huomattavasti asiantuntevammin silmin. Urheiluravitsemus on itselläni lähellä sydäntä, ja siksi kirjoitankin juuri siitä näkövinkkelistä. Blogini ei siis ole kaikkien osa-aluiden asiantuntemuksen ja absoluuttisen tietouden sekä totuuden keskittymä, vaan viihteellisyyttä ja informatiivista asiaa sekoitteleva, noh, ihan vain nuoren naisen kieli poskella kirjoitettu blogi, joka joskus tuntuu unohtuvan osalta.

Blogini ideana ei muutenkaan ole antaa kaikille sopivia valmiita ratkaisuita, vaan viihdyttämisen ja inspiroimisen lisäksi mahdollisesti kehittää ihmisten ajatusmaailmaa sekä kykyä soveltaa tietoutta omiin tarpeisiinsa etenkin urheiluravitsemuksen osilta. En siis millään pysty postauksissani huomioimaan jokaista näkökulmaa, erikoisruokavalioita, ihmisryhmää tai vaihtoehtoista ajattelutapaa. Se, että bloggaaja kirjoittaa postauksen, ei tarkoita, etteikö tämän taustalla voisi olla muitakin ajatusmalleja, tai etteikö hän olisi voinut ottaa elämässään huomioon myös näitä muita näkökulmia. Blogissa ja yleensäkkin kirjoittamisessa tietynlainen rajaus on äärimmäisen tärkeää, jotta kokonaisuus toimisi, ja se tulisi aina myös lukijan jossain määrin ymmärtää. Se, mitä ei kirjoiteta, ei tarkoita, etteikö sitä olisi. Se, mitä kirjoitetaan, ei tarkoita, että olisi ainoa totuus.

Oman blogini kommentointikulttuurista täytyy kyllä edelleenkin todeta, että vitsit mulla on ihan huikeita, asiallisia ja vastapuolta kunnioittavia kynäniekkoja, joilla on myös erittäin mielenkiintoisia näkökulmia asioihin. Rakastan meinaan kuulla myös eriäviä mielipiteitä, ja asiallisen keskustelun herääminen on toisinaan suorastaan mahtavaa! Joissakin blogeissa ja nettikeskusteluissa ikävä kyllä huomaa kommentoinnin karkaavan monesti suorastaan asiattomuuksien ja hyökkäämisen puolelle, vaikka kyseessä ei nyt joka kerta olisi edes ne elämää suuremmat asiat, hah. Eri mieltä saa aina olla, mutta kirjallisesti näiden esittäminen vain tuntuu olevan joskus todella vaikeaa. Pystyn myöntämään tämän itsekin. Toinen asia on myös, että tarvitseeko jokaisesta eriävästä mielipiteestä suutaan avata, ja viekö se keskustelu sinällään mihinkään.

Ja mitä eettisyyteen ja ympäristöasioihin tulee, niin monikaan ei sitä tiedä, että olen sivuaineenani lukenut ympäristöasioita sekä kestävää kehitystä ja tuo tuleva aviomiekkoseni on myös ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Jotain käsitysperää asioista siis on, mutta en siltikään koe, että olisin riittävän asiantunteva ottamaan kohdistetusti kantaa näihin asioihin asiantuntijan roolissa. Ymmärrän siis oman vajaavaisuuteni etenkin tässä näkökulmassa, ja koen, että netistä löytyy jo niin paljon laadukkaampia informaationlähteitä näihin tuiki tärkeisiin asianhaaroihin, joten jätän tämän suosiolla paremmille. Tiedän myös itse, mistä luotettavaa tietoa voi löytää, joten kaikesta ei myöskään tarvitse aina minua valistaa, koska en millään kerkeä perehtymään elämässäni jokaiseen asiaan, vaikka ne olisivat kovin mielenkiintoisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitäkin.

No mitä minä sitten täällä blogissani ravintoinformaation puolesta haluan suoltaa? Täällä haluan jakaa etenkin sitä henkistä näkökulmaa asioihin, ja monesti teen sitä ikäänkuin rivien välissä ja nimenomaan myös käytännön kautta. Erilaisia vaihtoehtoja ja safkavinkkejä tarjoamalla pyrin laajentamaan ihmisten käsitystä ravintovaihtoehdoista ja opettaa ajattelemaan laajemmin. Tiedolla ihminen ei tee mitään, jollei se sitä osaa hyödyntää, soveltaa saati tarkastella kriittisesti.

Aim’n-collegepaita: TÄÄLTÄ* // Taskulliset trikoot: TÄÄLTÄ*

Liian moni stressaa ja voi suorastaan jopa pahoin sen takia, että ravintoasioista on tullut liian kahlitsevia, mustavalkoisia ja hallitsevia omassa elämässä. Ei sen niin kuuluisi mennä. Oli kyse mistä tahansa elämän osa-alueesta, niin rentous ja nautinnollisuus saa sekä kuuluukin olla menossa osin mukana, ja sitä itse haluaisin tätä yhteiskuntaa tasapainottamaan lisää. Ensisijaisesti siis toivoisin ihmisten voivan hyvin. Hyvinvoiva ihminen pystyy puolestaan keskittymään tehokkaammin arjen eettisiin ja ympäristöä säästäviin valintoihin, kun perusasiat ja vintti ovat kunnossa.

Olit sitten A-luokan lihansyöjä, vegaani, einespitsamonsteri tai mitä tahansa näiden väliltä sekä ulkopuolelta, niin annetaan jokaisen popsia menemään kuten haluaa oli taustalla mitkä tahansa syyt. Kaikkia ei tarvitse eikä pystykään käännyttämään, vaikka ajatus olisi kuinka jalo ja kaunis. Ikävä kyllä. Ymmärretäänhän jookos myös se, ettei meidän kaikkien tarvitse edustaa tai olla kaikkea. :)

Mahtavaa alkuviikkoa joka kolkkaan!

Kurkkaa myös:
Kun syöt muka terveellisesti – Onko näin?
Keittiön lifehackit – Näillä lähtee!

Edellinen juttuni:
Miten selviän nousevan elopainon kanssa?

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Piia Pajunen

28 vastausta artikkeliin “MIKSEN KIRJOITA VEGAANI- TAI EETTISYYSASIOISTA?”

  1. Musta sulla on ihan super mahtava asenne! Näytät, että ihan sillä normi ruoalla voi voida hyvin ja että lisäaineita, sokeria, viljaa ym. syömällä ei tee heti kuolemaa. Itse olen sairastanut syömishäiriötä kuusi vuotta. Sen aikana tuli kokeiltua kaikki, vegaanius, gluteeniton, maidoton, sokeriton ja ties mitä muita. Nyt vihdoin parannuttuani siitä annan itseni syödä ihan mitä tahansa kohtuudella ja Ai että tätä vapauden tunnetta!
    Kiitos mahtavista teksteistä!:)

    • Kiitos sulle ihanasta kommentista! Ihan mahtava myös kuulla, että siellä on menty aimoharppauksilla eteenpäin ja tasapaino on alkanut löytyä! Normaalilla ruualla pääsee usein todella pitkälle, ja kaikkihan on kiinni juurikin siitä kokonaisuudesta. Juurikin kaikkea kohtuudella kuulostaa mun korvaan todella hyvältä! Jes! :)

      Tietenkään kenellekään en erityisemmin suosittele esimerkiksi lisäaineita tai makeutusaineita, mutta tietty rentous näissäkin on aina hyvä olla. Toisille tietty sopii hyvinkin ”rajoitetumpi meno”, mutta osalla rajoitukset monesti tuppaavat aiheuttamaan stressiä, päänvaivaa ja jopa pahoinvointia. Pitää siis itse löytää juurikin itselle sopiva tapa, kun kaikki meistä on yksilöitä, joille sopii tietyt asiat paremmin kuin toiset. :)

  2. Oi ihanuutta kun saan raukkamaisesti kommentoida anonyymisti! Ruokavalio on muuttunut monille ihmisille keinoksi saada se ”enkelin sädekehä” pään päälle. Ruokavalinnoilla voi kätevästi päteä ja peittää muuten retuperällä oleva elämä ja valinnat. Ja mikä parasta: ruokavalinnat ovat mitä helpoin keino syyllistää toisin toimivia. Toki pienillä valinnoilla voi kantaa kortensa kekoon, kuten esim. lähiruuan kautta. Olen itse ollut vuosikausia kala-kasvis -ruokavaliolla, myös vegaaniruokaa tulee harrastettua. Bravuurini eettisyydessä lienee itse tehty kasvishernekeitto, ei siis mikään purkkiversio. Kyllähän ajatus sekä lähi- että vegaaniruuasta oli hetken miellyttävä, mutta totta puhuen ei minusta sen parempaa ihmistä tullut. Eli pysy tyylissäsi vaikka kestomaailmanparantajat pyrkivät kohottamaan itsetuntoaan blogissasi ;)

    • Pienillä valinnoilla voi nimenomaan jo tehdä paljon! Ja niinhän se menee, että on helppo nostaa itseään jalustalle ”pröystäilemällä” itse omilla teoillaan sekä tuomitsemalla muita, kun aivan yhtä lailla moni voi niitä ”hyviä tekoja” suorittaa ihan omassa hiljaisuudessa ja omalla tavallaan. Aina se mitä näkee tai kuulee, ei ole aina se totuus, ja paljon hyvää tapahtuu ihmisillä myös siellä taka-alalla. :) Ja minä pidän tyylini, ja muutan sitä vain, jos näen siihen olevan tarpeeksi hyviä syitä sekä omia resursseja. ;)

  3. Itse vegaanina kohtaan samankaltaista paheksuntaa, sekä suoranaista pilkkaa ruokavaliotani kohtaan, joten ymmärrän hyvin jos ottaa päähän. En tiedä mikä siinä on, että pitää vetää toista lokaan tai tulla saarnaamaan, jos joku elää eri tavalla kuin itse.

    • Siis voin vain kuvitella, mitä sullekin päin näköä heitellään! Tuota en kyllä ymmärrä, että vaikka ihmisellä olisikin luonnollisesti mielipiteitä asioista, niin miksi niitä pitää heitellä tieten tahtoen toisille päin näköä. Toisen valinnoista kun haittaa tuskin itselle on.

  4. Piia, sä olet oikea hyvinvoinnin lähettiläs etkä uskokaa kui paljon ja monia nää sun jutut täällä on auttanu <3 pliis älä ikinä lopeta bloggaamista!

    • Voi vitsit, KIITOS! <3 Eipä tämän blogin lopettaminen ole ihan hetkeen näköpiirissä, ja oikeastaan vain päin vastoin! ;)

    • Näinpä! Ja toki mielipiteitä saa asioista olla ja se on ihmisluonteelle aivan luonnollista. Arvostelu, keskustelu, erimielisyydet ja pohtiminen on myös ihmiselle aivan normaaleja asioita, mutta ei kaikille tarvitse mennä jokaisesta asiasta ja mielipiteestä aina ilmoittamaan erikseen. :)

  5. Kiitos taas hyvästä kirjoituksesta! Haluisin vielä sanoa, että kyllä se myös sustakin johtuu, että kommentointi on pääsääntöisesti asiallista ja pysyy aisoissa! On tosi mahtavaa että sulle voi kertoa eriäviä mielipiteitä tai sanoa suoraan olevansa eri mieltä etkä ota sitä itseesi etkä hyökkää kommentoijaa vastaan. Ja saadaan jopa kivaa keskusteluakin aikaan kommenttiboxissa. :) on mahtavaa että ihmiset jotka ois eri mieltä asiasta voi silti keskustella siitä fiksusti!

    • Kiitos sulle puolestaan mukavan analyyttisestä palautteesta! Sitä yritän toki itsekin harrastaa, että pyrin arvostamaan ja ottamaan asiallisesti vastaan myös seuraajien kommentteja ja ajatuksia eriävistäkin näkökulmista, koska enhän sitä voisi edellyttää heiltä, jos en itse pystyisi samaan. Toki suorat päänaukomiset tai piilokettuilut heitän suoraan roskakoriin julkistamatta, mutta onnekseni tätä suodusta ei paljoa kyllä ole tarvinnut harjoittaa. :D

      Eri mielipiteethän ovat ihan normaaleja asioita, ja on tässä itsekin elämän varrella tullut tämä opittua, ettei aina tarvitse lähteä itsekään pätemään ja tai hanaamaan vastaan. Asiat kun eivät yleensä riitele, vaan ihmiset, ja se ei välttämättä vie kovinkaan monesti mihinkään. ;)

  6. Piia on paras! <3 Niin ihana asenne asiaan kuin asiaan! Rakastan niin tätä jotenkin ystävällistä ja vilpitöntä lähestymistapaa :)
    Eettisiä asioita ja rakkaan maapallomme suojelemista on toisinaan ihan hyvä pysähtyä miettimään, mutta siihenkin kun voi vaikuttaa niin monella muullakin tapaa, kun vain valinnalla vegaaniuden ja eläinperäisen ravinnon välillä, joten ihan hölmöä lähteä pelkän lautasmallin perusteella tuomitsemaan ketään. Itselläkin tavoitteellisena liikkujana ruokavaliostani löytyy päivittäin eläinkunnan tuotteita. Välillä kokkailen vegaanisafkojakin ihan vain hyvän mielen vuoksi, mutta ei siitä mihinkään pääse että se vaan ei ole urheilijalle niin "tuottoisa" tai etenkään helppo, jos haluaa takoa parasta tulosta salilla :D Jotkut pitävät todella itsekkäänä pistää oma lihasmassa eettisyyden edelle, mutta mielestäni maailmassa löytyy paljon vakavampiakin vääryyksiä.
    Tiistain kevennykseksi vielä: ostin tänään uuden puhelimen (pinkin iPhonen), että mahtuu asentamaan Snapchatin, entinen puhelin kun huusi jo tallennustilan vähyyttä! Jeeejj! ;'D

    • On myös vegaaneja kehonrakentajia ja ”tavoitteellisia” treenaajia. Olen saanut kaiken kehitykseni vegaanisella ruokavaliolla, joten ajattelen niin, että jokainen itse päättää mikä tuntuu parhaimmalta. Minua harmittaa miten usein kasvisruokailua kokeilevat syövät liian vähän ja suppeasti, koska se ei toimi niin. Oikein koottu vegaaninen ruokavalio antaa hirveästi energiaa ja ravintoa.

    • Kiitos Pejpe ihanasta palautteesta! Mullakin eläinkunnan tuotteet ovat osa päivittäistä ruokavaliota, mutta kaikkiruokaisena kokeilijana tykkään kanssa välillä kokkailla kasvis- tai vegaanisafkoja ihan myös juurikin mielenkiinnosta, monipuolisuuden sekä makumaailmojen kannalta. Kasvisruoka voi nimittäin olla aivan järjettömän hyvää, ja viime aikoina etenkin pavut ja juurekset ovat huutaneet nimeäni vähän turhankin lujaa, hah! :D

      Oikein toteutetulla vegaaniruokavaliolla voi todellakin saada todella koviakin tuloksia, ja muutamia esimerkkejä on tästä aivan maailmankin huipulta. Tietty monissa eläinperäisissä proteiininlähteissä aminohappoprofiili on suotuisampi urheilijan tarpeisiin, mutta oikein korttinsa pelaamalla ja mahdollisesti tiettyjä lisiä käyttämällä vegaaniruokavaliollakin lyödä todistetusti todella kovia tuloksia kehiin. Ymmärrän kyllä itsekin (omankin kokemuksen kautta) tuon ”helppouden” eläinkunnan proteiineissä, vaikka tämäkin varmasti on myös tottumus- ja opettelukysymys. Maitopohjainen ja proteiinipitoinen välipalarahka on vain niin paljon helpompi (sekä edullisempi) vetäistä vauhdissa kehiin kaupan tiskistä, ja on myös henkisesti helpompaa kokkailla ja ostostella laajemmasta repertuaarista. :)

      Näkökulmia vain nämäkin, ja toisille toiset asiat ovat luonnollisesti helpompia kuin toisille. :)

    • Sekaravinnolla kasvaneena ymmärrän tosi hyvin, että vegaaniruokavalio tuntuu jokseenkin hankalalta ajatuksena, etenkin treenaavalle ihmiselle. Oon kuitenkin nyt tän päälle vuoden vegaaniuden jälkeen siitä jokseenkin eri mieltä, ja tuntuu jotenkin ihan oudolta ajatella, että näen muka jotain ylimääräistä vaivaa tässä. Kaikki aminohapothan tulee ihan helposti popsittua päivässä itellä jonain soijatuotteena – oli se sit maitoa, jogurttia, rouhetta, suikaleita tai jauhetta. Esmes Lidlin soijasuikaleissa on 70% proteiinia; niitä ei hirveen paljoa tarvitse heittää puuron päälle yhellä aterialla.

      Tosin mun etuna tällä ruokavaliolla on se, että syön vähän kaikkea, ja mun mielestä jopa maustamaton tofu on aika hyvää. :D Jos on vähän nirsompi tai soijatuotteet ei käy, niin sit voi olla vähän hankalampaa. Sit pitää vähän kikkailla aminokombojen kanssa. Mut lihasmassan ja eettisyyden välillä ei tarvitse kyllä valita. Ei se normielämässä oo oikeestaan mulla sen vaikeempaa kuin napata soijarouhepussi jauhelihan sijaan ja soijamaito normimaidon sijaan Lidlin hyllyltä. Sit siitä tulee tapa, eikä sitä ees mieti loppujen lopuks valintana.

      Tietysti on muitakin tapoja vaikuttaa, mut ruokavalio sattuu olemaan päivittäinen asia, joka liittyy vahvasti sekä ekologisuuteen että etiikkaan muutenkin (”onko oikein, että elävä olento kuolee sen takia, että mun tekee mieli syödä kinkkua tänään?”).

      Sori, mä kiihdyn ja innostun aina vähän näistä asioista puhuttaessa. :D Oon muutoin vahvasti sitä mieltä, että kukin tyylillään. Kuitenkin eettisyysjutuissa on aina se aspekti, että ne vaikuttaa myös muihin ihmisiin, eläimiin ja ympäristöön, jolloin en tiiä, onks enää ihan ok sanoa, että ”kukin tyylillään”, jos se satuttaa ihan suoraan toisia eläviä olentoja.

  7. Hei Piia, tama kommentti ei liity mitenkaan tahan tekstiin mutta kysynpa kuitenkin. Onko sulta tulossa vlogia olympiareissusta viela? Taalla kovasti odotellaan, sun vlogit on aina niin loistokkaita :-)

    Hyvaa keskiviikkoa!

    • Siis vitsi tästä Vlogista on kyselty ja paljon! Se on editoinnissa työn alla kyllä, ja pitäisi vain saada itseä niskasta kiinni ja keretä tässä elämän tykityksessä keskittyneesti fiksaamaan se loppuun asti! :D Olisi varmaan korkea aika, heh! :D

  8. Siinä osuit, jälleen kerran, asiaan! Sinun todellanin tulisi saada titteli vuoden hyvinvointilähettiläs kuten joku oli aiemmin maininnut. Pakko vaan sanoa että sun ajatukset ja kirjoitukset vaan ei koskaan petä! Osaat esittää asiat niin oikealla tavalla ja vielä sellaisella tavalla! Olet sellainen inspiraatiopaketti! Usko tai älä!

    Saanko asiasta kukkaruukkuun kysyä minkälaisia intervalliharjoituksia suosit dietillä? Kaipaan hieman uutta jotta pääsiisin ”uuteen nousuun” :D suosin itse portaita ja juoksumattoja mutta kaipaan ideoita intervalliaikoihin (palautuminen ja sykkeet ylös ajalle)? On kokeiltu kaikki maailman 30sec sykkeet ylös, 30sec alas yms :)

    • Kiitos sulle Marika aivan valtavan ihanasta palautteesta! Voihan video, miten piristi tätä aamupäivää! Pus! <3

      Aina voi heittää ohi aiheen kysymyksiä tai kommentteja! Intervalleja tulee luonnollisesti tehtyä monesti ihan vapaaohjelman parissa 1-2 minuutin vetoina koreografiaa täysillä paukuttaen, mutta toisinaan kerran viikkoon tuli vedettyä myös muunkinlaista vipinää. Porrastreeni on mun henkilökohtainen lemppari, ja siitä löytyykin mun vakkaritreeni tästä alla olevasta postauksesta:
      http://piiapajunen.fitfashion.fi/hapottava-porrastreeni/

      Tykkään myös vedellä intervalleja juoksumatolla, ja yleensä vetelen siinä kovalla vauhdilla 30-60sek ja palauttelua 45-90sek riippuen sen hetkisestä kuntotasosta, energiatasoista ja viikon kokonaiskuormistuksesta. Eli aika perinteisiä settejä paukuttelen, ja noitahan voi soveltaa itse ihan miten vaan! Välillä tulee myös vedettyä loikkatreenejä tai kuntopiirityyppisiä (minuutti 30-60 sek työtä ja 1 min palautusta) vetoja tabata-kellon piipittäessä ;)

  9. Tämän päivän ravintosuositusviidakossa ja vankkojen vallalla olevien trendien seassa on välillä vaikea olla juuri se sekaani. Jos et noudata jotain eettistä linjaa, olet ansainnut välittömän paheksunnan. Täältä nousee tassu kohti taivasta sekaanisuuden puolesta välittömästi. Se sopii minulle kaikkinensa, enkä edes halua ajatella lihatalkoitani ilman kunnolla käristettyä jauhelihaa, paria lasillista maitoa ja itse paistettua korvapuustia kiitoksena hyvästä treeniviikosta.
    Jokainen tehköön tavallaan kunnioittaen toisten valintoja. Valinta ei vaadi palopuheita, eikä varsinkaan päivittelyitä. Mutta kiitosta se voi vaatia ja ansaita – Kiitos Piia loistavasta kirjoituksesta. Jälleen kerran.

    • Kiitos sulle mielenkiintoisesta kommentista ja ihanasta palautteesta! Tämän päivän ravintoinformaation ristitulessa on kyllä välillä omat haasteensa, ja vaikka ajatus jokaisella varmasti on pohjimmiltaan hyvä ja jalo, niin monesti liian voimakkaalla ja kärkkäällä valistamisella tai arvostelulla vain mennään mielestäni ojasta allikkoon. Päät menevät sekaisin ja ahdistus sekä syyllisyys ruuasta vaivaa liian monia ravintoasioista kiinnostuneita tavan tallaajia. Jokainen valinta kun on lisäksi jonkun mielestä väärin tai huono, eikä kaikkia voi ikinä miellyttää.

      Oman näkemykseni mukaan niin kauan, kun ravinto aiheuttaa negatiivisia tunteita tavalla tai toisella, niin tasapaino on hakusessa, ja tässä voi piillä omat riskinsä. Syöminen on ihmisen elämän perusedellytys ja usein myös nautinnon väline, joten tästä ei pitäisi liian vaikeaa tehdä, sillä ruoka on läsnä joka päivä elämässämme halusimme tai emme :)

  10. ole Piia juuri sellainen kun haluat olla.jokainen on oma yksilö omat arvot ja elämäntavat.mua ei vegaanina häiritse sun sekasyönti en vertaile miksi pitäisi?pidän susta juuri tuollaisen aitona suorasanaisena rehellisenä tietävänä fitnessammattilaisena luotain sinuun siksi lumen blogiasi.toiv voitat sen Awardsin milloin tulokset?ihmiset voisivat enemmän katsoa suomen virallisia rav suosituksia joissa on myös lihaa maitoa ja gluteenia ja sokeria.yliherkkyydet ja allergiat erikseen.luottaa enemmän asiantuntijoihin ja tutkimuksiin.kokeilla itse mikä itselle sopii jos ei muuten niin käydä rav terapeutilla.tosi kiva etolet vegevaihtoehtoja kokeilutnythän on lihatyon lokakuu.menetkö muuten iloveme messuille hkiin?edelleen olet paras

    • Kyllä minä itsenäni pysyn, enkä tästä ole mihinkään muuttumassa. ;) Toki minunkaan lausuntoihini ei kannata aina kivenkovaa luottaa, sillä minäkin voin olla jostain aina väärässä, ja varmasti olenkin. Yritän tietty suoltaa vain asiaa, josta edes jotain koen tietäväni, vaikka tietty kevyemmissä heitoissa ja aiheissa ei välttämättä aina niinkään faktoilla mennä vaan höpötellään niitä näitä, heh. :D

      Itseasiassa perinteinen lautasmalli ja yleiset kansalliset ravintosuositukset ovat oikeasti mielestäni todella hyviä ja päteviä, ja olen kanssasi siitä täysin samaa mieltä, että niillä pääsee pitkälle jos ei yliherkkyyksiä/allergioita ole, ja sitä vedä tahallaan överiksi.

      En ole menossa I love me-messuille tänä vuonna, ja tämä viikonloppu menee itselläni pitkästä aikaa (ainakin osittain) kotosalla. :)

  11. Ekologisuus ja kestävä kehitys on muutakin kuin ruokavalio.
    Itse olen myös sekasyöjä, kokeillut kyllä kaikkia mahdollisia ruokavalioita, mutta palannut sitten ihan ns. normaaliin kotiruokaan.

    Mutta, ostan monesti vaatteita kirppiksiltä, kierrätän kaikki mahdolliset jätteet ja roskat, kuljen pyörällä tai bussilla töihin jne.
    Eli se on myös muita asioita :)

    • Jep, ekologisuus ja kestävä kehitys koostuu niin monesta muustakin kuin ruokavaliosta, mutta täällä ne tuppaavat vain nousemaan ravinto- ja ruokapostauksissa monesti esille. :) Ja erityisesti kotiruoka kuulostaa musta todella hyvältä, nam! :D

  12. Välillä tuntuu sittä kuin bloggaamisen pitäisi olla todella vakavaa ja bloggaajasta halutaan jonkin asteista elämäntapagurua, jolta löytyy vastaus kaikkeen – etenkin jos kirjoittaa hyvinvointiaiheista. Minä tykkään sinun down to earth-meiningistäsi, pidä siitä kiinni. ;)

    http://blogit.kauneusjaterveys.fi/pilketta/

    • Tuo oli kyllä hyvin puettu sanoiksi! Eihän kukaan voi olla kaikkea eikä ”julkisesti esillä olevan” ihmisen tarvitse olla täydellinen tai esikuva kaikessa ja kaikille (jos edes kenellekään, heh). Bloggaamisen idea usein onkin nimenomaan viihdyttää, ja vaikka tärkeää informaatiota seassa olisikin, niin ei sen niin vakavaa tarvitse olla. ;)

      Kiitos sulle Siiri ihanasta palautteesta, ja minä porskuttelen jatkossakin samanmoisella meiningillä! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 164
Tykkää jutusta