KUTSU MUA DIPLOMI-INSINÖÖRIKS

*Sisältää mainoslinkkejä

Jes jes jeaaah! Nyt se on sitten virallisesti pulkassa ja paperit käpälässä! Nyt tämä likka on sitten vihdosta viimein tuotantotalouden diplomi-insinööri. Kai saa vähän tuulettaa, heiluttaa tupsulakkia ja heittää voitontanssia kehiin!? Ayeee!

Tuntuupa itseasiassa todella hassulta, että 20 vuotta kestänyt koulu- ja opintoränni on vihdoin saatu pakettiin. Toki yliopiston puolella opiskelu venähti hieman aiempaa pidemmäksi, vaikka 19-vuotiaana fuksina olisin varmaan repinyt pelihousuni, jos olisin saanut kuulla, että valmistumiseen on aikaa vielä kahdeksan vuotta. Siis kahdeksan!?! Sehän olisi ollut pidempi kuin ikuisuus, ja tulevat odotetut viisi vuotta yliopisto-opintoja olivat jo muutenkin aivan äärettömyyden rajamailla. Hah, onpa sitä tullut oltua naiivi, mutta ehkäpä tuo ajattelumalli on tuossa nuoren maailman valloittajan elämänvaiheessa ollut aika luonnollista. Kaikki tuntui tässä vaiheessa niin suurelta, ja elämän odotti kulkevan aika selkeää ja suoraa reittiä, mutta jos jotain tässä elämässä on tähän mennessä opittu, niin eihän se nyt hemmetti vie koskaan niin mene, hah!

Jaa miksi tuo tutkinto sitten venähti? Noh, koska elämä. Ensimmäisen vuoden jälkeen vaihdoin tietotekniikan puolelta tuotantotalouden linjalle, kun totesin, ettei tuo ensimmäinen vaihtoehto ollut sittenkään minua varten. Tässä vaiheessa jopa harkitsin yhtenä vaihtoehtona hakemista myös poliisikouluun tien toiselle puolelle, mutta DI-tutkinto kiinnosti kuitenkin edelleen, ja vei lopulta selkeästi voiton tämän likan haaveissa.

Tämän tutkinnon vaihdon taitteessa pistettiin kirurgin puukon alla urheilussa hupsheijaa kärsineet takareidet samalla kertaa kuntoon, ja tuossa sumpussa kävi niin sanotusti likalle paska mäihä, ja leikkauksesta palautuessa repesi ihan puskista tuo toinen kinttu. Siinä menikin melkein puoli vuotta vähän niin ja näin, kun alkuun ainoa toimiva asento oli makaaminen, joten luentosalissa perse penkissä jököttäminen ei ihan tullut kuuloon, ja aika pitkään jouduin vessanpöntölläkin käymään seisten (miehenä olisi voinut olla helpompaa).

Mitäpä tässä kaunistelemaan, eli kyllä siinä oli kypäräkin aika kovilla, kun sinne meni kertaheitolla holdiin kilpaurheilut (oma henkireikä) sekä opinnot, ja kaikki päivät valuivat ohi neljän seinän sisällä kotona makuuasennossa kattoa tuijotellen. Noh, mitäpä näistä. Se on elettyä elämää se, ja hyvään vauhtiin taas kuopaistiin, kun pohjalta tästä ylös päästiin.

Meininki opintojen suhteen näytti aika pitkälle taas todella hyvältä, kunnes diplomivaiheessa lausuin ne teekkarin kuuluisat viimeiset sanat, eli ”kyllähän mä tuon diplomityön saan töiden (ja kilpaurheilun) ohessa kasaan kyhättyä”. Siinä jäi dippatyö kyllä aika teholla hurjasta uhosta huolimatta elämän jalkoihin, mutta tätä en kyllä kadu. Tulipahan kartuettua vähän työkokemusta ja nähtyä sitä erilaista työelämää kesätyöpätkien sijaan. Perään tuli heilautettua yrittäjän hommat vauhtiin sekä samalla kilpaurheiltua sydämeni kyllyydestä.

Opintotukia kun ei olla enää vuosiin nostettu, niin en kyllä näe tutkinnon purkittamisen viivästymistä lainkaan huonona nakkina vaan päinvastoin. Koen olevani valmistuessani nyt selkeästi kypsempi, ammattitaitoisempi ja, noh, ylipäätään valmiimpi ylipäätään elämään näin kokonaisuutena. Tiedän entistä selkeämmin mitä haluan ja mitä en, ja ehkä näin sitä osaa välttää hutilyöntejä tulevaisuudessa entistä paremmin, vaikka aivan varmasti niitäkin tulee edelleen luonnollisesti tehtyä. Aika paljon sitä on meinaan elämä opettanut ihan tässä viimeisten vuosien aikana, ja jos olisin valmistunut viidessä vuodessa suunnitelman mukaan, niin valmistuessani olisin ollut melkoisen pihalla ja monestakin asiasta. Loppu hyvin, ja kaikki vieläkin paremmin.

Tummansininen mekko: TÄÄLTÄ*

Mites sitä nyt tätä elämän etappia sitten juhlistetaan! Valmistumista toki kippisteltiin jo vähän ennen aikaisesti pari viikkoa sitten meidän yhteisissä molempien valmistujais-kihlajais-tupari-kekkereissä, ja nyt onkin jo nokka kohti isoa kirkkoa ja Blog Awardseja, jauu! Tarkoituksena on siis krebailla tänä perjantai-ilta oikein olan takaa. Vaikken nyt ihan liian villiksi ajatellut vetää, niin nauttia ajattelin silti ja huolella, kun kerran juhlahumua, tanssilattiaa ja tiskijukkaa on tarjolla!

Itsehän olen blogini kanssa ehdolla ”terveys ja hyvinvointi”-kategoriassa, ja vaikkei minkäännäköistä titteliä tuolta napsahtaisikaan, niin hälläkö väliä ja ei se menooni vaikuta. Olen siitä jo aivan järjettömän kiitollinen, että minut valittiin ehdolle kolmen joukkoon tähän kategoriaan kaikista Suomen blogeista, tubettajista ja somevaikuttajista. On se vain aika mahtava fiilis, kun omalle työlle saa tunnustusta, vaikken minä tällä titteleitä tai mainetta ole lähtenytkään metsästämään. Iso kiitos kuitenkin teille, jotka olitte aiemmin keväällä ilmiantaneet blogia, ja vaikkette sitä olisikaan tehneet, niin kiitos kajahtaa ihan yhtälailla jokaiselle silmäparille siellä ruudun takana. Valtavan suuri kiitos ehdottomasti siis teille! Pus!

Mieletöntä ja sopivan lumista viikonloppua sinne ruudun toiselle puolelle!

Tsekkaa myös:
Etkö muka vieläkään tiedä mikä susta tulee isona?
& Miten yhdistää urheilu ja yliopisto-opinnot?

Edellinen juttuni:
Ärsyttävimmät asiat miehessäni

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Piia Pajunen

18 vastausta artikkeliin “KUTSU MUA DIPLOMI-INSINÖÖRIKS”

  1. Onnea! Huippu juttu!

    Voisitko kirjoittaa takareisistäsi (tai tarkemmin siis mitä niille kävi, miten operoitiin ja miten kuntoutit) kunnon stoorin joskus? :)

  2. Äää siis ONNEA ONNEA ONNEA skulle tän johdosta, ja blog awards-voiton johdosta!!!!

  3. Paljon onnea valmistumisesta, ja ilmeisesti myös blogipalkinnosta Awardseissa. On sulla juhlakas vuosi menossa, vaan antaa mennä vaan! :D

    • Minä kiitän! :) Tänä vuonna on kyllä ihan hyvin pyyhkinyt, ja toivottavasti hyvä meno jatkuu. :)

  4. ONNEA blogivoitosta olet sen ansainnut todellakin. ei ollut muilla mitään tjäänsejä. älä koskaan lopeta bloggaamista toivottavasti. ikuinen lukijasi.

    • Kiitos Ninna! Ja eipä ole näillä näkymin loppua tulossa bloggaamisesta. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 153
Tykkää jutusta