NAINEN. SYÖ JUMANKEKKA SITÄ HIILARIA!

*Sisältää mainoslinkkejä

hiilihydraatit naisille

Hiilarit veks ja proteiinia sisään! Sillä kuulkaas pärjää ja hiilarihan tunnetusti turvottaa ja lihottaa pelkästään sitä lautasella katselemalla. Hiilarikammo on edelleen olemassa, vaikka terminä se on jo menneen talven lumia eikä laisinkaan enää mediaseksikästä. Kehopositiivisuus ja me too kiilasivat ohitse takavasemmalta, joten asia on jo käsitelty. Right? No ei lähelläkään.

Välillä kyllä tuntuu, että pyöritän täällä sitä samaa levyä. Syökää hiilaria. Syökää riittävästi. Älkää kytätkö sitä vaakaa. Nainen saa painaa ja sitä rataa. No eihän se kerrasta saati kolmesta aina perille mene, ja kertaus on opintojen äiti. Kertausta nähtävästi aina vaaditaan säännöllisin väliajoin, sillä edelleen samat ilmiöt tuntuvat aiheuttavan ongelmia ja haasteita etenkin naispuolisten ihmisten keskuudessa.

Syödään mieluummin herkuiksi lisänä proteiinipatukkaa tai muita proteiinilla höystettyjä herkkuja yli äyräiden. Ei sillä väliä, vaikka proteiinin saanti on jo tapissaan, mutta mieluummin sitä protskua ylimitoin kuin sitä kammottavaa hiilaria, joka saletisti lihottaa ja turvottaa. Ainut vaan, että se hiilari on juuri se, joka voisi varastoitua kehoon hyötykäyttöön lihaksiin energianlähteeksi. Liikaa mussuttettu proteiini kun pamahtaa juuri sinne vyötäisille rasvakudokseksi, eli vihkoon meni.

Hiilaristakin tuntuvat isolle osalle kelpaavan vain ne spartalaiset lähteet, eli mielellään kauraa, kasviksia, marjoja ja perunaa. Leipä (ja varsinkin vaalea sellainen) on täysi mahdottomuus, koska neljästä leivästä nainen kuulemma lihoaa taatusti. Otetaanpä vähän reality checkejä tähän väliin.

1) Tuli se hiilari sitten banaanista, kaurapuurosta, hunajasta, perunasta, höttösämpylästä, irtokarkeista tai pöytäsokerista, niin fakta on se, että KAIKKI hiilarit päätyvät lopulta glukoosiksi verenkiertoon. Toki eroja eri lähteiden välillä syntyy siitä, kuinka tasaisesti ja nopeasti veren glukoosipitoisuus kohoaa. Jos syöt saman määrän hiilihydraattia Makuunin mättösäkistä kuin metsästä poimituista mustikoista ja kaurapuurosta, niin yhtä ”läskiksi” pistit joka tapauksessa. Toki sillä erotuksella, että irttarimäjäyksestä tuskin saat kuituja ja muita suojaravinteita, mutta jos syöt muuten monipuolisesti ja lautaseltasi löytyy pitkin päivää ja viikkoa ravintorikkaita ainesosia, niin karkkipussi ei tee sinusta tikittävää diabetes-aikapommia ja lyllertävää manaattia.

2) Neljä palaa leipää ei lihota ketään. Neljässä siivussa leipää on suurin piirtein saman verran hiilihydraattia (n.48 grammaa) kuin 60 grammassa riisiä (kuivapainolta). Vaikka söisit neljä siivua leipää neljästi päivässä, niin hiilareita saat tästä vajaa 200 grammaa. Kaloressa tämä 200 grammaa hiilaria on vain 800 kilokaloria.

3) Lisätty sokeri on aina lisättyä sokeria. Se kakun valmistuksessa mukaan hujautettu hunaja ja agavesiirappi on sitä lisättyä sokeria siinä missä siitä kilon paperipussista piirakkataikinaan kaadettu valkoinen sokerikin. Toki edelleenkin kyljessä voi tulla tällöin muita hyödyllisiä mikroravinteita, mutta niitä voi (ja kannattaakin) syödä myös muillakin aterioilla. Kaiken ei tarvitse eikä kuulukaan olla optimoitua.

hiilihydraatit naisille
Nämä orgaaniset luomuleivonnaiset menivät ihan yhtä hujauksella sinne hanuriin kuin vehnäjauhoon leivotut vastaavat. Uskaltaisin väittää, että kaloritkin paukkuivat korkeammalla kuin siinä isoäidin korvapuustissa. PS. Väliäkös sillä, koska pirun hyviä nuo olivat, ja se olikin se pääasia! :D

4) Kuten jo aiemmin todettu, niin hiilihydraatti pystyy varastoitumaan nopeaksi energianlähteeksi lihaksiisi. Proteiini ja rasva taas varastoituessaan pamahtaa ensisijaisesti laardiksi sinne alleihin ja hanuriin. Proteiini extraherkkuna hiilarin sijaan on lähes aina huomattavasti typerämpi vaihtoehto. Eri asia, jos et saa ravinnostasi tarpeeksi proteiinia, tai korvaat välipalan protskupatukalla samalla palvellen kolottavaa herkkuhammastasi. Se ei kuitenkaan tee sinusta parempaa ihmistä, jos mussutat santsiannoksina itsetehtyä proteiinismoothieta kanasalaatin jälkkäriksi.

5) Ja kyllä. Maitotuotteissa (sekä niissä kasviversioissa, kuten kauramaidoissa) on sokeria. Nouuu! Tämän perustelun vuoksi niitä ei kuitenkaan kannata välttää. Sokeria saat joka tapauksessa vaikket sitä haluaisikaan.

6) Niistä taivaan portit aukeisevista puhtaista lähteistä popsitut hiilarit voivat tuoda monelle hankaluuksia liian vähäisen energiansaannin puolesta. Etenkin urheilijoilla ja kovaa treenaavilla tämä suhteellinen energiavaje on ”puhtaan ruuan” kohdalla totista totta aiheuttaen mm. alipalautumista, uniongelmia, sairasteluputkia ja kehittymisen sakkaamista. Mieluummin kieltäydytään jäätelöstä kuin siirryttäisiin pois aliravitsemuksen parista.

Kun hiilaria pitäisi saada ja paljon palautumiseen, kehittymiseen ja ihan yleiseen jaksamiseen, niin sitä riittävää määrää ei moni pysty hiilariköykäisestä kaurapuurosta ja perunasta mussuttamaan. Yhdessä desissä kaurahiutaleita kun on vain reilu 20g hiilihydraattia, niin aika monta kattilallista puuroa saa kovaa kuluttava treenaaja (tai sunnuntaijumppaajakin) syödä, että saa riittävästi murua rinnan alle. Monelle naiselle kun tuo yhden desin kaurahiutalesatsi puuroksi keitettynä voi olla tiukka saada annoskooltaan alas.

Korkeavyötäröiset Aim’n -trikoot: TÄÄLTÄ(koodilla PIUDE20 saat -20% koko kaupan valikoimasta 30.6. asti)

Tämä ei siis ollut mikään oodi pullalle saati valkoiselle sokerille. En minäkään sitä ensisijaisesti ruokaympyrässäni suosi, enkä näitä kenenkään kehota kiduksiinsa tästä lähtein pussikaupalla imevän. Ei kuitenkaan ikinä tee ihmiselle haittaa pysähtyä miettimään motiivejaan, toimintamallejaan ja uskomustensa totuusperiä. Aivan liikaa ravintopohjaista huuhaata on liikkeellä, ja siinä informaation ristitulessa menee pää jos toinenkin sekaisin. Ristikkäisten halujen sekä tietolähteiden sekamelska aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa, ja kun on kyse niinkin ihanasta ja arkistesta nautinnollisesta asiasta kuin ruoka, on tämä todella sääli.

Rentoutta kehiin ja faktoja tiskiin. Hiilari tekee ihmiselle hyvää, ja sitä usein tarvitaan ihan myös siihen normaalin energiansaannin saavuttamiseen. Liian vähäinen hiilarin saanti johtaa monilla naisilla hidastuneeseen aineenvaihduntaan, uniongelmiin, kiukkuisuuteen, heikkoon mielialaan, hikoilemattomuuteen, sairasteluun, tipahtaneeseen treenimotivaatioon, sakkaaviin tuloksiin, puhdin hiipumiseen, hormonaalisiin ongelmiin sekä moneen muuhun. Pliis naiset. Syökää sitä hiilaria. Se tekee teille hyvää. <3

Hiilarin täyteistä juhannusta joka tuuttiin!

Vilkaise myös:
Uni ja palautuminen – Parempaa unta safkalla!
& Milloin karjalanpaistista tuli likaista?

Edellinen juttuni:
Hiuksista paras irti – Lifehackit hiuksille!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram

Piia Pajunen

30 vastausta artikkeliin “NAINEN. SYÖ JUMANKEKKA SITÄ HIILARIA!”

  1. Sä oot Piia täyttä rautaa, totta joka sana! <3 Mä voisin vaikka elää kaurapuurolla, päivässä saattaa mennä kolmekin annosta eikä tee ees tiukkaa (eikä kyllästytä). Mun mielestä varsinkin nuorten naisten hiilarikammo voi olla peräisin myös somesta, oon nähnyt liikaa youtubessa/ blogeissa ruokapäiväkirjoja yms. jossa hiilarit on jätetty kokonaan pois.

    • Kiitos Elina! Veikkaisin kanssa, että jossain vaiheessa trendiksi tuli jakaa niitä melko askeettisia erittäin vähähiilarisia ruokakuvia/ruokapäiväkirjoja, ja näitä lähdettiin kopioimaan kulovalkean lailla. Varmasti ”syitä” hiilarikammoon on monia, mutta uskoisin myös, että sosiaalisella medialla (ja perinteisellä medialla) on ollut tässä oma ässänsä hihassa joko synnyttämisessä tai vahvistamisessa.

      PS. Puuro on kyllä hyvää! <3

  2. Tästä asiasta ei varmasti voi koskaan puhua liikaa. Kun rajoitin energiansaantini minimiin, menetin samalla huumorintajuni, elämäniloni ja positiivisuuteni. Toisten jutut ei paljoa kiinnostanut ja päässä pyöri vain omat ruoka- ja treenijutut. Kun vihdoin uskalsin lisätä niitä hiilareita ja ylipäätään kaloreita koneeseen, sain takaisin oman nauravan persoonani ja päähän tuli ajateltavaksi tärkeämpiäkin asioita kuin makro- ja kalorijakauman optimaalinen saavuttaminen. Kroppaan alkoi vihdoin tarttua sitä lihasta ja jopa vatsalihasten näkyvyys parani, jota ihmettelen suuresti. Isot kiitokset kuuluu sinulle, sillä näitä postauksia lukiessani alkoi pääkopassa hiljalleen muutos. Tajusin, että se kumpu tulee syödä täyteen joka aterialla ja neljä leipäpalaa ei tarkoita ”cheat mealia”. Ruuan kanssa pelleilyllä (mm. todella monien ruoka-aineiden karsimisella) saa paljon haittaa aikaan myös suolelle. Ennen en koskaan oireillut viljoista tai maitotuotteista, mutta niitä takaisin ottaessa oli todellakin hirveitä kramppeja ja tuskailuja. Eniten harmittaa se, etten ole pystynyt syömään pullaa vuosiin, sillä siitä vasta tuskahiki ja kourimiset alkaa, hahha. Mutta anyways, todellakin jatka tästä asiasta toitottamista vaikka blogiurasi loppuun saakka, sillä toivon muidenkin kokevan samanlaisen valaistumisen riittävän ruuan tärkeydestä! <3

    • Kiitos sulle aivan mielettömästä kommentista ja tarinasi jakamisesta! Uskaltaisin väittää, että et ole todellakaan ainut, joka on mennyt samaa reittiä syömisen kanssa ensin sinne rajoitettuun ja ehdottomaan ja sieltä sitten silmät avautuneena takaisin. Riittävä ja tarpeeksi monipuolinen ruoka on kaiken a ja o, sekä myös se, että itsellä on oikeasti henkisesti hyvä olla sen ravinnon kanssa. Tapoja on monia, ja jokaisen tulisi löytää se omansa, mutta liian rajoitettu energiansaanti liian pitkään on tuskin kenellekään hyvä.

  3. piia! tää ei nyt mitenkään liity tekstiin tai edes hiilareihin, mut ootko jo bongannu ehrmannin lakritsiproteiinivanukkaan? 😍

    • Aina saa heittää aiheen vierestä! Siis oon bongannut tän olemassaolon, mutten ole vielä löytänyt tätä käsiini ihan fyysisesti! Pitää siis jatkaa etsintää! :D

  4. Asiaa! Kun ruokavalioni lipsahti vegaaniseksi noin puolitoista vuotta sitten, niin se on samalla muuttunut hiilaripainotteiseksi. Liikun kohtuullisen paljon, joten pyrin saamaan proteiinia sen 1,5 g /kg, mutta hiilaria tulee tosiaan reilusti ja samoin rasvaa (pähkinät, siemenet). Ja kas, voin hyvin! Vatsa voi hyvin! Jaksan treenata hyvin! Entinen hiilarikammoinen/ruokaongelmainen vetää puuroa, hedelmiä, marjoja, taateleita, tummaa suklaata, leipää, riisikakkuja jne. päivittäin :D Välillä menee myös perunaa, jätskiä&lakuja. HIilarit <3

    • Oi että, toihan kuulostaa todella hyvältä! Näissä ravintoasioissa pitääkin juuri muistaa, että meistä jokainen on yksilö, ja meille jokaiselle sopii eri asiat (niin henkisesti kuin fyysisesti). Nimenomaan juuri paljon treenavalla riittävä hiilarinsaanti on todella olennaista, ja näyttäisikin tässä sun kombossa, että homma pelittää kuin rasvattu!

  5. Sun blogi on muuttanut mun ajatusmaailmaa aika lailla…
    Oon syöny hiilaria enemmän kun ennen oisin ikinä uskaltanut lisäks tajusin että hyvässä kunnossa oleminen ei vaadi että treenataan 6-7 kertaa viikko ja hiukan unohdetaan kaikki muu.
    Oon nyt pidempään treenannu vaan n. 4 krt viikko ja syöny ihan kunnolla turhia kyttäilemättä. En kuitenkaan oo muovautunut muumiksi, mitä ennen luulin tapahtuvan tämän seurauksena. Sen sijaan oon paremmassa kuosissa kun koskaan ennen.
    Kiitos ja kumarrus! Oot paras! :D

    • Ei vitsit! KIITOS tästä ihan huikeasta palautteesta! Sopivalla annoksella sopivasti kuormittavaa treeniä punaisella langalla höystettynä ja tähän päälle kun iskee riittävän määrän safkaa, niin jälki on usein lyömätöntä myös elämän muilla osa-alueilla! Jes!! Propsit sinne!

  6. Erinomainen postaus taas kerran! Olen vasta 17 – vuotias ja silti lähes päivittäin käy mielessä että pitäisiköhän vähentää ruokamäärää hieman vaikka käyn salilla 3-4 krt/vko, lenkkeilen, pyöräilen ja teen välillä kehonpainotreenejä. Kun on kerran päähän saanut pinttymän, että vähemmän ruokaa on parempi on uskomattoman vaikeaa syödä paljon ja hyväksyä itsensä painavampana kuin yläasteaikoina. Kroppa toimii moitteettomasti vuosiin mutta silti lihominen (todellisuudessa lihasten kasvun aiheuttama painonnousu) saa – ikävä myöntää- kyyneleet silmiini aina välillä. Pitäisi vaan tajuta että kevein nainen ei ole aina tervein. Kiitos valtavasti kaikista teksteistäsi! Susta huokuu armollisuus itseä ja muita kohtaan. Tämä maailma olisi niin paljon parempi paikka, jos ihmiset lakkasivat rankaisemasta itseään esim. liian tiukoin ruokavalioin ja utopistisin tavottein.

    • Kiitos sulle aivan ihanasta viestistä! <3 Yläasteikäisenähän olet ollut vasta kasvava nuori, joten siihen ei koskaan kannata itseänsä verrata, koska todella harva on yläasteiässä vielä täysin "valmis pakkaus". Lisäksi jos tähän soppaan isketään vielä treeni, jossa lihasmassaa usein sivutuotteena syntyy, niin optimaalisin kehityskausi tälle on vasta murrosiän päättymisen jälkeen. Ja nimenomaan olet jo itsekin järkiperäisesti hiffannut, että kasvanut massa on sinulla suurimmaksi sitä lihasmassaa, joka on alkanut varteen tarttumaan. Itsekin painan tällä hetkellä melkein kymmenen kiloa enemmän kuin yläasteaikoina, ja jo lukioikäisenä olin ylittänyt yläasteen painoni ihan hujauttamalla. :)

      Vaakalukema ei kerro terveydestäsi, suorituskyvystäsi tai arvostasi ihmisenä. Unohda siis se vaaka, sillä olet aivan täydellinen nuori nainen juuri tuollaisena kuin olet! Syö, nauti treenistä ja fiilistele elämää. <3

  7. Hei! Osaatko sanoa, mikä ajatus siinä hiilarinvälttelytrendissä sitten oli takana? Joku pointtihan esimerkiksi karppaamisessakin oli, kun niin moni siihen touhuun lähti

    • Insuliini. Sehän siinä taustalla on. MIKÄÄN makro-ruoka-aine ei vaan varastoidu, ei millään, ellei sulla ole insuliinia veressä joka on se ainoa hormoni joka tätä säätelee. Hiilarit nostaa insuliinia eniten, proteiinit myös jonkin verran.

      Vaikka tykkään Piian rempseestä ja maanläheisestä tyylistä ja kommunikaatiotavasta, mua vähän ihmetyttää tässäkin asiassa tällainen kivenkova ehdottomuus. Oikein toteutettu ketogeeninen ja/tai vähähiilarinen ruokavalio on ihan yhtä hyvä, ellei joillekin jopa parempi vaihtoehto syödä. Täsasäkin taitaa olla kyse vallitsevasta mielipiteestä: Itse asun ulkomailla ja suomalaisia lehtia/blogeja lukiessani ihmetyttää tämä osittain lähes hysteerinen hiilareitten puolustelu.

      Itse olen tässä viimeiset 4 vuotta syönyt ketogeenisesti – 80-85% päivän energiatarpeesta rasvasta, vain max 5% hiilarista (pitänyt alle 20 grammassa joka ikinen päivä) ja loput proteiinista (kalorit kieppuu siinä 2500-3000 päivittäin – itse en usko kaloriteoriaan enää omasta kokemuksesta, mutta joillekin tämä on tosi olennainen tieto), ja harrastan kevyttä liikuntaa 2-3 kertaa viikossa – ei ole laardi lävähtänyt perseeseen kiinni, päin vastoin. Rasva ei nosta sun insuliinia nimeksikään, siksi näin rasvapolttoisena se menee suoraan käyttöön ja jaksaa urheillakin! Ja lihaksetkin kasvaa! Tästä on ihan tarpeeksi kliinistä näyttöäkin ettei tartte ruveta vänkäämään vastaan: suosittelen hetkeksi omasta kuplasta poistumista ja lukemaan aiheesta neutraalilla asenteella: maailmassa on paljon ihmisiä jotka urheilee jopa ihan ammatikseen tällä ruokavaliolla.

      Mä en voi hyvin syömällä hiilihydraatteja. Tuo 20g ei täyty edes joka päivä, ja hyvin täällä porskutetaan energisenä ja terveenä. jos joku pystyy kiskomaan 200g ja voi sen päälle hyvin ja treeni kulkee, niin siitä vaan. My point being: me ollaan erilaisia ja jokaisen tulisi löytää se itselleen sopiva ruokavalio/tapa syödä. Ja osalle se on tosiaankin se vähähiilihydraattinen versio.

    • Tässä on Juha Hulmilta mielestäni melko kattava ja kohtuullisen puolueeton artikkeli karppaamisesta ja VHH:sta, ja vielä lopuksi tarkentuen kovan intensiteetin liikuntaan:
      https://lihastohtori.wordpress.com/2014/04/08/vahahiilihydraattinen-ruokavalio-kovan-intensiteetin-liikunnassa-erityisesti-voimaharjoittelussa/

      Ja korjaan tässä Ketoliisan käsitystä, että hiilarin syönti olisi kivenkova ehdottomuus. Ei missään nimessä, ja olenkin yrittänyt teksteissäni tasaisesti muistuttaa myös siitä, että jokainen meistä on psykofyysinen yksilö. Meillä jokaisella toimii eri asiat niin henkisesti kuin fyysisestikin, vaikka tiettyt fysiologiset ja psykologiset pääpiirteet toimivat usein _suurimmalle_ osalle. Ei kuitenkaan koskaan kaikille.

      Itsellä taas omiin silmiini osuu ympäristössäni valtava hiilarin välttely ja pelko. Saan aika tiuhaan tahtiin kommentteja ja yksityisviestejä liittyen hiilarin pelkäämiseen (vaikka tahtotilana olisi syödä enemmän hiilaria), ja pelko ei mielestäni ole koskaan hyvä syy vältellä mitään tiettyä ravintoainetta. Ehkäpä täällä Suomessa näitä hiilariin kannustavia kirjoituksia on alkanut nousta, sillä hiilaripelkoa on ilmassa ja paljon.

      Tekstissänikin paljon puhuin treenaamisesta ja hiilarin vaikutuksesta kovaa treenavien hyvinvointiin ja kehitykseen, ja kovan intensiteetin treeniä suorittaville korkeahiilarinen usein vain sopii nykytietämyksen valossa selkeästi paremmin (tuossa Hulmin artikkelissa lisää tästä kriittisesti tutkimusten valossa tarkasteluna). Toki tässäkin varmasti löytyy poikkeuksia, mutta suurimmalla osalla vähänkään kovempaa ja tavoitteellisesti treenaavista riittävä hiilarin saanti näyttäisi olevan huomattavasti suotuisampaa.

      Ja siis sullahan kokonaisuus toimii todella hyvin, enkä missään nimessä sano, että toteutustapasi olisi huono, enkä myöskään halua sinua hiilarinmussuttajaksi käännyttää. :D Päinvastoin. Jos tämä toimii sinulla sekä henkisesti että fyysisesti, niin olet juuri siellä asian ytimessä, eli todellakin pojot sinne. 2-3 kertaa viikossa kevyttä liikuntaa on ravintokokonaisuudessasi varmasti toimii todella hyvin. Tiedän myös paljon ihmisiä, jotka ovat terveydellisistä syistä joutuneet VHH-ruokavaliolle, ja silloin, jos se yksilölle ja tämän elämäntilanteelleen sopii paremmin, niin silloin ehdottomasti VHH. Jokainen meistä on yksilö, ja sitä ei todellakaan pidä unohtaa eikä juuri ehdottomuus (myöskään hiilarin syönnissä) ole usein kovinkaan kannattavaa.

      Kiitos sulle aivan äärimmäisen mielenkiintoisesta kommentista ja ajatuksistasi!

    • Kiitos Piia vastauksesta ja keskustelun ylläpitämisestä!

      Lukaisin tuon Hulmeen artikkelin. Se sisälsi kyllä paljon asiaa, mutta ketogeenisestä ruokavaliosta on saatu paljon uutta tietoa sitten tuon artikkelin kirjoittamisen jälkeen (2014). Hulmekin viittaa korostuneeseen/liikaan proteiinin syömiseen: Haluaisin vielä kiinnittää huomiota tuohon termiin ketogeeninen VHHn sijaan- tämä viittaa ruokavalioon jossa ollaan siis rasvapolttoisia, suurin energia päivässä otetaan rasvasta (vähintään se 65%) ja jossa ei siis mätetä proteiinia yhtään sen enempää/liikoja.

      Mitä tässä ketomaailmassa olen pyörinyt, niin erittäin olennaista on syödä TARPEEKSI. Eli ei hiilarittomasti JA vähärasvaisesti – aivan järjetöntä joka johtaa takuuvarmasti tukkoiseen oloon ja ties mihin ongelmiin kun kroppa kituilee. Eli siinä mielessä oon sun linjoilla että söisivät nyt ihmiset edes sitten sitä hiilaria jotta saavat sen minimienergiatarpeensa täyteen. Ja olet ihan oikeassa, pelko on ihan turhaa ja älytöntä näissä ruokaan liittyvissä asioissa eikä missään nimessä hyvä syy vältellä mitään ruoka-ainetta. (pätee siis myös rasvaan, ja esim kananmuniin kolesterolipelon takia… )

      Palatakseni tuohon kaloriteoriaan eli siis kokonaisenergiansaantiin – tein viime kesänä testin, nostin päivittäiset kalorit kuukaudeksi lähes viiteen tuhanteen, mutta makrojakaumat pysyi samana (hiilarit max 20g). Liikuntamäärät pysyivät myös suht samana, ts eivät auinakaan nousseet. Paino putosi 2 kiloa. Monella tuntemallani ketogeenisesti syövällä on samanlaisia kokemuksia, eli pystyisiköhän tällä tavalla syöden kumoamaan nyt sen kuuluisan ja ehkäpä jo vähän kulahtaneen calories in – calories out? ;)

      Hauskaa kesänjatkoa!

  8. kiitos, jokohan pikkuhiljaa oppisin. :D et yhtään liian usein tästä muistuta, mikä siinä onkin että aina palaa vanhoihin tapoihin..eli rupeaa karsimaan hiilareita ja lisäämään proteiinia. VAIKKA mulla joku aika sitten rupes treenit kulkemaan tosi hyvin, juurikin hiilareiden ansiosta. mutta sitten tuli olo, että on koko ajan nesteinen ja iso kokoinen..vaikka tuskin olin :D tämä on tapahtunut monta kertaa ja harmittaa niin pirusti kun menin taas pilaamaan nousujohteiset treenit..onneksi asian voi vielä korjata. :)

    • Kertaushan on opintojen äiti! Ja voihan se olla, että hiilari saattaa hieman turvottaa, ja hiilarinhan sitoo itseensä nestettä. Monesti se turvotus vain pamahtaa sinne oikeisiin paikkoihin eli lihaksen sisään, ja sehän näkyy monesti vaa’alla ja peilikuvassa.

      Juuri hetki sitten nostin erään nuoren urheilijan kalorit pitkään popsitusta 1400kcal -> 2000kcal (lisäys nimenomaan hiilareista) ja ulkomuodon muutos oli minun, hänen itsensä ja tämän lähipiirin mukaan aivan silminnähtävä. Lihakset pamahtivat kirjaimellisesti esiin, kun hiilarin mukanaan tuoma paine nosti treenatut lihakset esiin. En kyllä vaakalukeman muutoksista kysellyt, mutta ihmettelisin suuresti, jos vaakalukema ei olisi pompannut ylöspäin. :D

  9. Hei, jos et oo vielä törmännyt / katsonut niin yle areenassa on sellanen n. 45 min jakso kun ”Puhtaan ruuan likainen puoli” , jossa eräs brittiläinen tubettaja tutkii ja perehtyy ”puhtaan ruuan” ilmiöön, mikä siinä on takana ja mihin se on johtanut, jne. Oli mielenkiintoinen video ja varmasti olisi monelle silmiä avaava just tästä että ns. ”Puhdas ruoka” ei aina ole sama kuin terveellinen tai hyvinvoiva ihminen. :)
    Ja ps. kiitos ihan huikeasta blogista, mun päivä alkaa aina ihanasti aamupalan ja sun uusimman postauksen merkeissä, oot todella inspiroiva ja ihailtava persoona!

    • Hei vitsit tämä voisi olla todella mielenkiintoinen dokkari, ja mulla on meinaan juuri muhinut tässä jonkin aikaa teksti ”puhtaan ruuan” kääntöpuolista. Pitääpä tsekata tämä, sillä voisi huvikseni laajentaa kriittisellä silmällä vähän näkökulmia aiheesta, vaikka dokkarit nyt eivät aina kovinkaan luotettavia tietolähteitä olekaan.

      Ja kiitos aivan ihanasta palautteesta! Kylläpä piristi tätä iltapäivää! <3

  10. Tämä on juuri kuin omista ajatuksistani viime ajoilta! Hiilarinatsit ehtivät aivopestä ihmisiä vuosia, eikä sellainen elämäntyyli sovi paljon liikkuvalle! Itsekin ihmettelin kun kunto ei kasva ja uupumus vaivaa kun yritän proteiinismoothiella vetää 50km pyörälenkkejä..siis oikeesti! Nyt kun syö enemmän hiilareita niin jaksaa paremmin ja kunto on kasvanut, ja ne tosiaan pitää nälkää paremmin. Ja kaikkein parasta on kun vielä oppii tutemaan juuri sen oman kehonsa,itselläni hiilarinkulutus on tosi kovaa ja jos yritän pärjätä puurolla tai perunalla, niin kohta iskee päänsärky ja huono olo. Nälkä ja hiilarivaje vaikuttaa myös psyykkisesti! Kiukuttaa, tulee epätodellista oloa jne.
    Katsoin tuossa vasta Youtubesta Crossfitin huipun Katrin Davidsdottirin haastattelua, ja hänkin sanoi että oli vasta muuttanut ruokavalionsa hiilaripainotteisemaksi. Crossfit-piireissähän kammotaan hiilareita ja mennään edelleen paljon paleo-tyylillä, joten hän oli pitkin hampain suostunut hiilaridieettiin. Mutta kuinka ollakaan, paino oli laskenut, on enemmän energiaa treenata ja kunto on kasvanut!

    Vielä tähän loppuun olisi sellainen toive, että voisitko tehdä postauksen esimerkkipäivästä ”hiilaridieetillä”? Eli siis runsashiilarisella ruokavaliolla treenaajalle. Vaikka itsekin olen treenannut jo kohta 20 vuotta, niin tuo hiilarien kammoksuminen on jättänyt sellaisen iskun takaraivoon että on hankala edelleen suunnitella paljon liikkuvalle sopivaa ruokavaliota.
    Sen olen kyllä huomannut että vaikkapa pitkällä vaelluksella luontoon on ihan perusteltua syödä se eväsleipä ja päälle hillomunkki, kaikki kulutetaan ja menee tarpeeseen! ;)

    • Pitkäkestoisissa urheilusuorituksissa ja kovalla teholla painettavassa menossa hiilarit ovat todellakin se paras ystävä. Ja kyllä siellä ruokavaliossa saa olla niitä sattumia, ja varsinkin jos kulutus on todella kova, niin hillomunkki ei todellakaan huono asia. ”Puhtaasta ruuasta” ei meinaan aina saa kovalla kulutuksella kovinkaan helposti kalorivajetta täytettyä, joten ne ”sattumat” voivat olla jopa vain ja ainoastaan suotuisia. :)

      Hei pistetään ehdottomasti korvan taakse tämä toive! Hyvä yleinen nyrkkisääntö tähän hiilaripainotteiseen ruokavalioon kuitenkin on aktiivitreenaajalla, että noin 1,2-2 grammaa proteiinia per painokilo (tai ainakin mielellään alle 3g/kg) ja rasvaa noin 1g per painokilo ja loput sitten hiilareista. Toki rasvaakin voi syödä enemmän, jos hiilareilla ei tunnu saavan energiakuilua kurottua täyteen. :)

  11. Voi että Piia nämä sun postaukset ovat kerta toisensa jälkeen täyttä rautaa <3 Niiin hyvä ja hyvin kirjoitettu juttu taas. Ihanaa, että somemaailmassa on sun kaltaisia järjen ääniä, jotka tietää mistä puhuu! Kunpa nämä postaukset tavoittaisi mahdollisimman paljon ihmisiä ja myös niitä hiilarikammoisia :)
    T. Ruuan (hiilareiden) rakastaja

    • Kiitos Venla sulle aivan mahtavasta palautteesta! Minkään ravintoaineen välttäminen ei tosiaan ole hyvä perustua pelkoon tai uskomukseen. Terveydelliset syyt ja ”yhteensopivuus” on aina asia erikseen. :)

  12. Sori, mut tässä on ja ei oo totuuspohjaa. Proteiinit ja rasva ei jää jenkkakahboiksi vyötärölle kunhan jättää hiilarit vähemmälle.

    Hiilarit ei myöskään pidä nälkää vaan nopeasti hajotessaan trkevät nälkäiseksi nopeammin.

    Se ei silti tarkoita, etteikö hiilareita saisi syödä. Niillä ei kuitenkaan tule mässäillä loputtomiin. Jos hiilarit jättää vähälle, proteiinia täytyy syödä ylimääräistä, jotta kroppa ei käytä energianlähteenä lihaksia vaan kehoon kertynyttä rasvaa. Rasva muuttuu glykogeeneiksi jota aivot käyttävät ravintona. Kroppa myös tarvitsee rasvaa, jotta se voi polttaa rasvaa.

    Itse pudotin 3kk aikana ensin 15kg ja parin kuukauden ”dieettitauon” jälkeen 10kg 2 kuukaudessa. Eli siis 25kg 7 kuukaudessa. Jättämällä hiilarit vähälle.

    En tuntenut itseäni väsyneeksi tai uupuneeksi. Päinvastoin jopa energisemmäksi. En myöskään syönyt höpöhöpö proteiinipatukoita vaan lihaa, kalaa ja kasviksia järkevästi. Monipuolisesti. Peruna on todella tärkkelyspitoinen eikä sitä tarvitse kehoon tunkea mitään kautta liian usein. Kerran kesässä ehkä.

    Joka tapauksessa äärikaikki on turhaa, oli kyse uskonnosta poltiikasta tai ruokavaliosta. Kaikkea saa syödä, kunhan on sinut itsensä kanssa.

    • Äärilinjat eivät tosiaan usein pelitä, ja tähän vahva komppaus! Tuo proteiinin ja rasvan jämähtäminen vyötäsille oli kieltämättä osaltani hieman hutiloiden kirjoitettu, ja tällä viittasin lähinnä siihen (yllättävän tiheästi verkkokalvoilleni pamahtavaan) ilmiöön, että kun sekä energian- ja proteiininsaanti on jo täytetty, niin herkutellaan mieluummin sillä protskuherkulla, koska se koetaan paremmaksi valinnaksi kuin alkuperäinen ”hiilihydraattiversio” herkusta, jota oikeasti tekisi mieli. Ja miksi? Koska hiilariin liittyy tiukkaan iskostuneita pelkoja ja sekä paljon vääristynyttä tietoa. Näistä peloista saan ihan julmetun paljon viestiä, ja tätä yritän nyt tässä purkaa veks naisten takaraivoista.

      VHH usein toimii painonhallinnassa ja laihduttamisessa, mutta normaalipainoisilla pitkäkestoisilla harjoitussessiolla ja kovalla intensiteetillä treenaavilla naisilla jatkuva VHH harvoin tekee hyvää. Ymmärrän kyllä sen, että mikä tahansa makroravinne pamahtaa hanuriin, jos kokonaisenergiansaanti nousee liian korkeaksi, ja että kroppa tarvitsee myös sitä rasvaa ja proteiinia. Sen verran ihmisfysiologiasta ja ravitsemuksesta kuitenkin ymmärrän. Kannatan myös kanssasi ehdottomasti samaa, että kultainen keskitie kaikessa on usein se paras, eikä ääriajattelu johda usein kovinkaan pitkälle missään asiassa.

  13. Olen kans huomannut kun katsonut ruokapäivyriä ja verrannut viikkoja jolloin olen syönyt enemmän hiilaria puolestaan taas vähemmän.
    Ensin huomaan jos syön niukasti hiilaria aineenvaihdunta lakkaa toimimasta ja silloin elimistö rupee varastoimaan energiaa mulla varsinkin reisiin ja vyötärölle. Sen lisäksi kun kasvattaa treenikertoja se ilmenee hyvin nopeasti hormonaalisina häiriöinä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 171
Tykkää jutusta