SAFKAILU KIPEÄNÄ? AEROBINEN JA SALI? MEITSI VASTAA!


Miten kannattaisi syödä kipeänä? Aerobisen ja salitreenin yhdistäminen? Eristävät vai moninivelliikkeet? Aiemmista “Piude vastaa”-osioista on tykätty siihen malliin, että aika tujauttaa ilmoille jälleen yksi vastaavanlainen setti. Tyhmiä kysymyksiähän ei ole olemassakaan, ja olettekin haastaneet minua visaisilla kysymyksillänne harva se päivä. Usein näitä asioita ainoana ihmisenä täällä perä-Pohjolassakaan kukaan miettii, joten parempi jakaa kysymykset ja vastaukset taas koko kansan silmille, niin saavat kaikki tiedonjanoiset ja pohtivat sielut vastauksen kiperiin kysymyksiinsä. Tässä niitä siis tulee! Putum!
Mulla olisi kysymys aerobisesta, että sitä kuulee että olisi hyvä jos aerobista liikuntaa harrastaisi tasapainossa salin kanssa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa kun lihasmassan kasvatus on tavoitteeni ollut jo pitkään. Pitäisikö välillä sali päivä korvata cardiolla ja sitten pitää viikkoja jolloin cardiota ei ole ollenkaan? Kärsiikö se kestävyyskunto jos ei sitä cardiota joka viikko tee?
Aerobinen harjoittelu ei ole välttämätöntä, jos ylivoimaisena ykköstavoitteena on nimenomaan lihaskasvu. Etenkin, jos siitä ei pidä, niin ei sitä välttämättä tarvitse treenata, ja lihasmassaa saa usein rakennettua tehokkaasti ilmankin kestävyystreeniä. Aerobista treeniä voi kuitenkin tehdä halutessaan myös salitreenin ohessa, mutta kannattaa pitää huolta siitä, että aerobinen harjoittelu olisi raskaan salitreenin ohessa kokonaiskuvan kannalta sellaista, josta kroppa pystyy palautumaan. Esimerkiksi raskas HIIT-treeni tai kovatehoinen intervalliharjoittelu kuormittaa kehon palautumiskapasiteettia jo aikalailla, ja tämä menee jo ihan raskaasta treenistä, joka voi olla kropalle kova pala kovien salitreenien ohessa.
Yksi tai kaksi tasasykkeistä aerobista lihatalkoiden ohessa ei vielä palautumista hirveästi haittaa, jos salitreenin määrä pysyy myös maltillisena. Yhdelläkin aerobisella viikossa kestävyyskuntoa saa pidettyä yllä, mutta sitä harvemmalla menolla aerobinen kunto voi hieman heikentyä. Hyvä kestävyyskunto kuitenkin voi auttaa salitreenissä parempiin sarjakestävyyksiin esimerkiksi etenkin jalkatreenien parissa, mutta jos tuntuu, että kunto riittää jo nykyisellään koviin sarjoihin, niin hätää ei ole.

Miten haitallista on, jos syö IIFYM-ruokavaliolla, mutta hiilareissa saattaa välillä tulla jopa 5-10 gramman heittoja päivittäin?
IIFYM-tyylin (if it fits your macros) pohjimmainen idea on juurikin se, että sillä voitaisiin saavuttaa joustavuutta ja rentoutta syömisiin. Jos niitä numeroita ja makroja lähtee neuroottisen tarkasti seuraamaan, niin tällöin vesitetään jo tämän safkailutyylin perimmäinen idea. Tällaiset heittelyt ovat ihan jees, ja ne tasoittuvat kuin itsestään kokonaiskuvaan, eikä kroppa osaa gramman tarkkaan syömisiä laskea. Kyllähän kehokin kuluttaa joka päivä hieman eri verran riippuen siitä, mitä päivän aikana on touhuttu, joten energiansaanti- sekä kulutus eivät koskaan ole vakioita. Ei siis stressiä, vaan nimenomaan sitä joustoa on jopa ihan fiksua olla matkassa.
Kannattaisko jalat treenata mieluummin eristävillä liikkeillä niin, että ne ovat ihan poikki treenin jälkeen, vai isoilla liikkeillä muutaman eristävän kanssa, mutta niistä jalat eivät ole ihan kuolleet treenin jälkeen?
Se, että lihas on aivan rikki ja lopussa, ei suoraan ole hyvän treenin merkki. Mieluummin panostaisin alkutreenissä huolellisen lämmittelyn jälkeen laadukkaisiin sekä raskaisiin moninivelliikkeisiin ja ottaisin loppuun vähän eristävää menoa, kuin paukuttelisin koko treenin pelkästään eristäviä liikkeitä, jolla kintut ajettaisiin ihan tuhannen tilttiin.

Hassu kysymys, mutta miten toimisit, jos sulle iskisi kunnon ärhäkkä vatsatauti vaikka kesken kisaprepin? Itse sairastin hetki sitten sellaisen ja mietin vain, että ”mitähän se Piia nyt tekisi, kun mikään ruoka tai neste ei pysy sisällä?” 😀 Kun tosiaan miettii millaisia määriä ruokaa aina kehoosi tankkaat.
No näitäkin on koettu tässä matkan varrella, ja silloin yritän vain syödä ne mitä muuten ”kuuluisikin”. Jos tuo normaali sapuska ei meinaa millään upota, niin olen silloin syönyt jotain korvaavaa tilalta, eli esimerkkinä pottujen ja jauhelihan sijaan surauttanut maistuvan smoothien. Jos mikään ei yksinkertaisesti pysy sisällä, niin eihän sille sitten mitään voi, ja se on elämää se, eikä se maailmaa kaada.
Tietty kisakauden ulkopuolella syön tällaisissa tilanteissa sitä, mitä vain saan syötyä ja tekee mieli, koska tärkeintä on nimenomaan saada sitä löpöä koneeseen, että kroppa jaksaa taltulttaa taudin mahdollisimman tehokkaasti, ja se muutenkin parantaa kummasti oloa, kun on saanut murua rinnan alle. Monesti tällöin uppoaa hedelmiä, smoothieita, keittoja ja usein valmisruokia tai jätksiä, heh. Pääasia, että energiaa saa koneeseen, jolloin toipuminen on parempaa, lihasmassaa ei menetetä sängynpohjalla ja näin koviin treeneihin pääsee sitten nopeammin ja paremmilla energioilla toivuttuaan pian kiinni!
Ja sitä hui niin kamalaa lihaskatoa ei kannata sen suuremmin stressata, sillä kukaan ei kuihdu vatsataudissa olemattomiin ja menetetty paino on usein nesteitä. Lihasmassaa jos sieltä pääsee sulamaan, niin se on hetkessä takaisin lihasmuistin avulla. Jos jokaisella sulaisi lihat jokaisen pöpön kohdalla, niin eihän tällä planeetalla olisi yhtään kilpa- tai huippu-urheilijaa. 😉

Vetoketjullinen treenisvetari: TÄÄLTÄ* // Treenitrikoot: TÄÄLTÄ*

Itsehän olen pari päivää pörräillyt kotosalla kunnon kaktus kurkussa ja vähän höntteleissä tunnelmissa, enkä treenaamaan ole koko viikolla päässyt. Pöpöistä huolimatta suuntaan nokkani huomenna kohti isoa kirkkoa, ja kiskaisen niskaani jakkupuvun tuomarihommia varten. Vaikka omat skabat ovatkin tältä syksyltä kisailtu, niin Suomessahan vasta kisakausi on käynnistymässä, joten eihän tästä kisakuplasta ja lavavärin katkusta eroon näytä pääsevän edes väkisin, hah! Luvassa tänä viikonloppuna on myös huikeat kaksi hotelliaamupalaa, sillä jäädään tuomarointipäivän jälkeen Jumpan kanssa vielä pienelle kaupunkilomalle Radisson Blue Seasideen. Ah, mitä parhautta! <3

Muikeaa viikonlopun odotusta kaikille tiedonjanoisille sieluille!

Tsekkaa myös: Iltapala treenin jälkeen? Pikasafkat töissä? Meitsi vastaa!

Edellinen juttuni: Tavoitteena painoindeksi: Lievästi liikalihava

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Kommentit (8)
  1. Kiitos mahtavasta blogista Piia! Kysymys: voiko sinulta tilata yksilöllisen ruokavalion kiristely-talkoisiin? 😉

    1. Piia Pajunen
      22.9.2017, 10:48

      Kiitos ihanasta palautteesta! Valitettavasti tällä hetkellä en tee yksilöllisiä ravinto- tai treeniohjelmia, sillä omat resurssini ovat olleet viime aikoina aika tiukilla, heh! 😀

  2. moi, ihana postaus taas ja tuli muuten hyvään saumaan. Mua on nyt yli vuoden kiinnostanut tää treenaaminen ihan himona ja haluaisin valmentajan ja muutenkin ryhtyä hommiin tosissaan. Mulla kuitenkin sattuu olemaan skolioosi, joka kyllä näkyy hieman, jalatkin ovat pari milliä eri pituset. Vaikuttaako tämä esim, kisoissa? Kiitos ja ihana ja inspiroiva blogi sulla!!

    1. Piia Pajunen
      22.9.2017, 10:53

      Kiitos Aino, ja huippua kuulla, että aiheet osuivat jälleen kerran! Jos treenaamisen pistäminen uudelle ulottuvuudelle polttavasti kiinnostaa, niin hyvän valmentajan pestaamista en voi muuta kuin lämmöllä suositella! Skolioosi toki voi vaikuttaa treenaamiseen, mutta rajoitteiden puitteissa voi pystyä myös kehittymään ja saamaan huikeaa tulosta ilman hidasteita, jos vain pelaa korttinsa oikein ja sopeuttaa oman tekemisensä niiden mukaan. Jos fitness-lajeissa kisaamista meinaan, niin tämä toki riippuu sielläkin lajivalinnasta, vaivan vaikutuksista treenaamiseen ja kuinka merkittävästi tämä ulkoisesti paljaalla silmällä näkyy. En kuitenkaan usko, että se missään nimessä rajoittava tai kovinkaan merkittävä tekijä lopputuloksen kannalta olisi, joten kohti tavoitteita rohkeasti vain! 🙂

Kommentointi suljettu.