Pakkolepojaksoja ja treenitaukoja

Viime viikon tiistaina multa nyittiin viimeisetkin viisauden hampaan irti leukaperistä, ja tämähän taas toi mukanaan useamman päivän pakkolevon. Lyhyehkö lepijakso tuli kyllä ihan passeliin saumaan, sillä treenin parissa on tullut vedettyä aika lennokkaasti viime viikkojen ajan. Pieni huili ei ollut siis ollenkaan pahitteeksi, ja palautuminen sai tarvittavan lisäboostin, niin johan treeni taas luistaa kuin öljytty käki!

vkl-2

Viime viikko tuli melkein kokonaan vietettyä kotipuolessa Jyväskylässä. Mun pieni pääni ei pysty käsittämään sitä asiaa, että miten tuo aika tuntuu painavan kaasupolkimen pohjaan joka kerta, kun kotipuoleen eksyy. Oletin kuuden päivän olevan riittävän pitkä aika, mutta lauantai-iltana otin pitkän mietinnälisen tovin itseni kanssa, että olenko ihan sekaisin, sillä enhän mä nyt jo huomenna ole takaisin lähdössä. Perskules vain, olinhan minä.

Parasta viime viikossa ehdottomasti olivat:

  • Oman pakkolevon vapauttama aika kaikelle muulle huikealle touhulle
  • Hulvattomat kortti- ja lautapelisessiot (melkein meni perhesuhteet, haha!)
  • Jokapäiväiset jäätelöt (kohta pukkaa taas Herkkukorneria :D)
  • Tujakat löylyt perinteisessä puusaunassa
  • Appiukkosen käsityönä pyöräyttämät Suomen parhaat cappuccinot (valehtelematta)
  • Kynttilöiden valaminen äiskän kanssa
  • Ensilumi!

vkl
Kuluneella viikolla riitti hyvin tunteja keskittyä oman pihvin kasvattamisen sijaan muiden treeninhimoisten lihatalkoiden pariin. Salilla tuli siis vietettyä paljonkin aikaa. Tampereella kerkesin alkuviikosta treenauttamaan omia valmennettaviani nousujohteisuutta tavoitellen sekä kotipuolessa Jyväskylässä tuli pistettyä Elite Academyn kisavalmennettavien treeneihin paria pakkotoistoa liikkeelle. Ai perskule kun oli hyvää menoa salilla omasta pakkolevosta huolimatta, ja siinähän itselläkin nousi odottava into päästä jo taas omia lihassolujani aktivoimaan!
Treenitauko jäikin odotettua lyhyemmäksi, sillä avonaiset ikenet tuntuivat umpeutuneen turvotuksesta huolimatta viime kertaista nopeammin. Loppuviikosta pääsin taas treenin pariin ja tässä onkin keretty paukuttaa salilla koko kroppa jo läpi, sekä permannon päällä on paukuteltu hiki hatussa ensi vuoden vapaaohjelmakoreografiaa muodostellen.
Vielä on taas pari päivää tehokasta peliaikaa treenitrikoissa, sillä perjantaina ennen kukon rääkäisyä tapahtuu startti kohti Puolaa ja fitnessin MM-kisoja. Oma roolini on tämän syksyn tapaan huoltohommat, eli öljyjä levitellään Suomen joukkueen överiruskeille hipiöille juuri ennen H-hetkeä, ja tsekataan, että paketti on muutenkin edustavassa kuosissa. Neljä päivää aikaa palautella kroppaa kovasta sykkimisestä (tuskinpa tuolla hulinassa treenille kerkeää) ja puolestaan vetää vintti tilttiin takahuoneen kemikaalihuuruilla ja vajailla yöunilla. Haha! Parhautta! 😀

Edellinen juttuni:  Monesti treenaan viikossa? Millaisella jaolla? Paljon teen aerobista?

Kommentit (5)
  1. pakkolevon aikana joutuu pysähtymään ja miettimään mitä muu elämässä kantaa kun treeni?onko se elämän koko sisältö?mikä oikeasti on tärkeää?kuten mainitsemasi ihmissuhteet lautapeli illat on niin ihania!samoin lukeminen omalla pakkolepokautena tullut luettua monta himottua kirjaa ja useimpia ristipistokaitaliinoja tauluja ja huovutettuja leluja kummilapsille tehtyä käyty hoplopissa ja tehnyt vapaaehtoistyötä.ja asenne kohdalleen!ei jäädä vellomaan itsesääliin vaan ajatellaan mitä kaikkea voi tehdä

    1. Piia Pajunen
      9.11.2016, 17:38

      Elämässä on tosiaan paljon muutakin kuin treeni, ja kuten sanoit, niin eihän se voi koko elämä olla eikä edes lähellä sitä 😉

  2. Hyvää reissua Puolaan!
    Kuvia, kuulumisia ja tuloksia odottelemme kotimaassa instan tai snapin kautta 🙂

    1. Piia Pajunen
      9.11.2016, 17:39

      Kiitos kiitos! 🙂 Lupaan somettaa reissun päältä ahkerasti, ja blogiinkin ainakin alkuviikosta koostetta luvassa! 😉

Kommentointi suljettu.