Onko fitness urheilulajien kuningas?

*Sisältää mainoslinkkejä

Kovaa duunia. Kehon ja mielen viemistä äärirajoille. Verta, hikeä ja kyyneleitä. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Osa satunnaisista tai vannoutuneistakin lukijoistani varmasti ajattelee, että fitness on mielestäni huikein sekä vaativin laji maanpäällä ja sen kuuluisi lukeutua ehdottomasti urheilulajien kovimpaan kermaan. Noh, ihan näin ei yksiselitteisesti kuitenkaan ole.

Fitnesslajit eivät ole minusta urheilumaailman kuninkaita. En haluaisi lajista olympialajia, sillä se ei mielestäni olympialaisiin millään muotoa kuuluisi. IFBB:n (vapaaohjelma)fitness oli toki viime vuonna Bakun Olympic Gameseissä virallisena näytöslajina, mutta sitä pidemmälle sen ei tarvitsisi mielestäni mennäkään.

trikoot-we-are-fit-2

Urheilulajeja ei voi rinnastaa tai verrata sellaisenaan keskenään, eikä vastakkainasettelun toteuttamisessa ole mielestäni mitään mieltä. Mäkihyppy ja maratonjuoksu ovat keskenään melko erilaisia, mutta ovat molemmat arvostettuja, mielenkiintoisia ja varteenotettavia uhreilulajeja. Fitness kuitenkin vastaa nykypäivänä kysyntään erilaiselle urheilulajille, halusit sinä sitä tai et. Se on jotain todella erilaista, ja sen sisällä olevat erilaiset lajit tuovat mukanaan omanlaisia vaatimuksia ja tasoja. Osassa liipataan läheltä kauneuskilpailua, ja osassa puolestaan tehdään vaativa urheilusuoritus kisapäivänä. Osassa on mahdollista pärjätä kohtuullisen hyvin lyhyelläkin treenitaustalla, ja osa taas vaatii vuosikausien systemaattista työtä ja omistautumista.

Kuntosalitreeni lihaskasvutarkoituksessa vaati tekniikkaa, tahdonvoimaa, asennetta, tietotaitoa, strategiaa ja pelisilmää. Mielestäni se on tiettyyn pisteeseen asti silti suhteellisen helppoa, jos tietää mitä tekee. Haastavaa fitnesslajeista tekee itse kisavalmistautuminen, jossa taistellaan melko rajustikin fysiologisia perustarpeita vastaan sekä pyritään minimoimaan pitkävaikutteiset terveydelliset riskit. Haastavuustasolla ei kuitenkaan ole loppupeleissä mitään merkitystä urheilua määritellessä. Kyllähän kaikki osaavat juosta, mutta ei se tee jokaisesta ihmisestä maratoonaria tai pikajuoksijaa. Lisäksi aina löytyy joku kiinalainen tai jopa suomalainenkin kahdeksanvuotias, joka treenaa enemmän ja kovempaa kuin sinä lajirajoista riippumatta.

Se, treenaatko kuinka kovaa, kuinka paljon tai kuinka paljon olet joutunut uhrautumaan, tai kuinka paljon haluat tiettyä asiaa on kylmästi sanottuna termin ”urheilu” kannalta yhdentekevää. Eri lajeissa on eri vaatimukset, ja näillä edellä mainituilla tekijöillä on miltei mahdoton lähteä lajeja vertailemaan. Mainitsin jo yhdessä aiemmassa tekstissä, että erään yhdysvaltalaisen olympiatason yleisurheilulajin valmentaja kertoi urheilijoidensa treenaavan vain neljästi viikossa, koska enemmän olisi kuulemma vähemmän hermotusta vaativassa lajissa. Kuinka monen mielestä neljästi viikossa treenaavan urheilijan yleisesti ottaen kehtaisi kuulua maailman huipulle? Niinpä.

Eri lajit vaativat eri asioita, ja ei sitä voittavaa kisasuoritusta hylätä keltään sen takia, että olisi treenannut vähemmän aikaa tai aloittanut lajiharjoittelun vasta aikuisiällä, jos on yksinkertaisesti paras. Tänä vuonna ainut olympiamitali Suomeen tuli urheilijalta, joka oli aloittanut kilpauransa vasta 28-vuotiaana. Täysikaarinen hatunnosto ja raikuvat aplodit Potkoselle. Huikea nainen!

trikoot-we-are-fit-3

Mielestäni fitnesslajeissa kilpailevat eivät automaattisesti ole kilpaurheilijoita, mutta omasta näkövinkkelistä lajivalinta tai kilpailuihin osallistuminen ei tee suoraan kenestäkään urheilijaa ihan urheilulajista riippumatta. Minun tehtäväni ei ole kuitenkaan päättää kuka on urheilija tai ei, eikä se ole kenenkään muunkaan. Se on vain yksi määritelmä ja lokerointi, jolla jokaisella meistä on erilainen merkitys. Se, olenko minä jonkun mielestä kilpaurheilija tai jotain ihan muuta, on minulle loppupeleissä yhdentekevää.

Tällä tekstillä en todellakaan tarkoita dissata fitnesslajeja saati sitten mitään muitakaan urheilulajeja. Tämä ei myöskään ollut mikään puolustuspuhe fitnessurheilun puolesta, vaan ihan puhdasta ajatuksen virtaa. Jos joku ei arvosta omaa työtäni tai lajiani, niin ei siinä mitään. Itse tykkään jäätelöstä, mutta minulle on ihan okei, jos joku ei siitä tykkää. Ja ennen kuin joku taas vetää herneen nenään siitä, että fitnessiä verrataan rakkaisiin ja perinteisiin kansanlajeihin, niin korostan vielä kerran, etten vertaa, koska siinä ei ole yksinkertaisesti mitään mieltä.

we-are-fit-trikoot-6
Toppi: H&M // Housut: täältä* // Kengät: täältä* (*koodilla JOULU -20%)

Minulle kuitenkin vapaaohjelmafitness on oma henkilökohtainen kuningaslajini, ja siksi sen vietäväksi olenkin heittäytynytkin. Tee sitä, mistä nautit, ja mihin koet suurta intohimoa. Oli se sitten urheilu, ”urheilu” tai jotain ihan muuta. Koodaa, jos rakastat sitä, ja luo uraa, jos omistat sen parissa polttavan unelman. Potki palloa, jos koet sen parissa uskomattomia tunne-elämyksiä ja nosta raskaita rautoja tai heitä voltteja, jos se tekee sinut onnelliseksi. Jokaisella meistä on ne omat kuningasjuttumme, eikä se tarkoita, että muiden olisi yhtään sen huonompia.

Ja näin loppuun vielä kippis ja kulaus Suomen Fitnessurheilu ry:lle, joka hyväksyttiin marraskuun lopussa Suomen Olympiakomiten jäseneksi!

Edellinen juttuni: Parhaat joululahjavinkit miehille!

Samankaltaisia juttuja: Fitness ei pilaa elämääsi. Teet sen ihan itse.

Piia Pajunen

13 vastausta artikkeliin “Onko fitness urheilulajien kuningas?”

  1. Sellainen pieni korjaus, että Putkonen on harrastanut kilpanyrkkeilyä kuitenkin kahdeksan vuotta. :)

    • Dämn, mun moka! Hyvä kun huomautit, ja korjaan tekstiin! :) Hommahan meni ilmeisesti niin, että Putkonen on aloittanut kilpanyrkkeilyn vasta 28-vuotiaana, eli pidempi ura takana, mutta kilpaura aloitettu vasta myöhempään aikuisiällä.

  2. Onko sulla tietoa, millon fitness muuttui bikini ja body fitnekseksi ja vapari jäi marginaaliin? Joskus vuosituhannen vaihteessa seurasin aktiivisemmin ja vapari kuului pakettiin. Ei sillon mielestäni olljt pelkkiä poseeraussarjoja.

    • Moikka! Vaparifitneksen rinnalle tuli Suomessa vuonna 2001 ensimmäisen kerran body fitness, ja 2011 mukaan pamahti myös bikini. (Vapari)fitness on jäänyt kyllä harmittavan paljon jalkoihin, mutta onneksi sieltä on löytynyt sitäkin tasokkaampia kilpailijoita viime vuosina! :)

  3. Ja hei eikö Potkosellakin ollut urheilutaustaa muista lajeista? Voin olla ihan väärässäkin tosin. 😄 En henkkoht nää esimerkiksi bikiniä millään tavalla olympialajien arvoisena vaikka sen tyyppinen kroppa ihan hyvältä omaan silmään näyttääkin. Fitneksen vapaaohjelma on jo sentään lähempänä sellaista vaatimustasoa! Meille peruspulliasille tärkeintä on varmaan vaan löytää sellaiset pätevästi omaan arkeen ja fiilikseen sopivat lajit. 🙂

    • Voi hyvinkin olla, että Potkosella on ollut taustaa muista lajeista, mutta en ole perehtynyt urheilijan taustoihin niin paljoa, että osaisin siihen juuta eikä jaata sanoa. :) Olympialaisissa ei mielestäni tarvitsisi mitään fitnesslajia nähdä, sillä uskoisin sen muuttavan lajien luonnetta merkittävästi, enkä uskoisi, että ne muuttuisivat välttämättä parempaan suuntaan.

  4. Mulla ois postaustoive! Voisitko tehdä postauksen venyttelystä ja liikkuvuuden parantamisesta? Ona ongelmani kaipaisi apua. Olen tosi jäykkä, etenkin takareisistä. Olen jo 4kk venytellyt enimmikseen niitä mutta myös muita lihaksia huolellisesti 5 kertaa viikossa. Rullaan saman verran. Käyn säännöllisesti hierojalla, mutta takareidet eivät ikinä ole jumissa. Liikkuvuus ei etene, missä syy? :/ Alkaa turhauttamaan…

  5. Hei ihanaa kun joku kirjoittaa aiheesta jotakin muutakin kuin puolustelevan ”kyllä fitnesskin on kilpaurheilua” -postauksen!

    • Kiitos Ode! Fitness voi olla kilpaurheilua tai sitten ei. Riippuu näkövinkkelistä, tarkastelijasta ja myös tarkasteltavasta ”urheilijasta”. Kisoihin osallistuminen ei tee mielestäni kenestäkään suoraan urheilijaa. :)

  6. Pakko ihan kysyä, yhtään pottuilematta tai mitään, että mikä on se urheilusuoritus, mikä fitnesslajeissa tehdään kisoissa?

    • Itse kilpailen naisten vapaaohjelmafitneksessä, joka on juuri siitä muihin fitness-lajeihin verrattuna erilainen, että siinä tehdään 2 minuutin (amatööripuolella 1,5min) vapaaohjelma kisapäivänä lavalla, joka voi sisältää mm. erilaista akrobatiaa, voimaliikkeitä, tanssilisia elementtejä, hyppyjä, voltteja tms. Tässä on esimerkki omasta vaparistani ammattilaisdebyytistäni 2015:
      https://www.youtube.com/watch?v=A1anKw7wuSE&t=3s

      Vaparifitness on Suomessa ja maailmalla kyllä melko marginaalilaji, ja moni ei tämän lajin olemassa olosta edes tiedä. :)

  7. Okei. :) No, tuossa lajissa kyllä sitten tehdään urheilusuoritus/urheilusuorituksia. :) Itse jotenkin lähestyin tätä kehonrakennuksen kautta, joka ei mielestäni ole varsinaisesti urheilua, koska siinä ei tehdä kisoissa mitään urheilusuoritusta. Toki rankka ja raaka laji, jossa täytyy tehdä paljon hommia, siitä ei ole nyt kysymys. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta