MITEN PÄÄSTÄ EROON KITUKALOREISTA JA SÄÄSTÖLIEKISTÄ?


Säästöliekki ja kitukalorit tuntuvat termeinä puskevan nykypäivänä lähes joka suunnasta vastaan. Tästä en suinkaan ole ihmeissäni, sillä yllättävän moni kiinteytymistä ja rasvanpolttoa tavoitteleva nainen tuntuu hairahtuvan pitkällä tähtäimellä siihen, että koko ajan vähemmän syömällä sitä tulosta näitä tavoitteita havitellessa tulisi. Pohjalukemiseksi voisinkin ehdottaa tähän aiemman artikkelini vuoden alusta “Jos te kiinteytymistä tavoittelevat naiset vain söisitte“. Lisäksi harmillisen moni yrittää vuosi tolkulla saada kehitystä salilla pyöreämmän pakaran ja pulleampien olkapäiden toivossa popsimalla kuitenkin aivan liian vähän apetta naamariin, että keho jaksaisi edes yrittää rakentaa sitä muodokkaampaa lihasta.

Nykytilanteen toteaminen

Jos epäilet itsesi porskuttelevan jatkuvalla syötöllä eteenpäin liian pienillä sapuskoilla, niin kokeilepa iskeä päivittäin syömäsi ruuat parilta päivältä kalorilaskuriin. Itse voisin suositella tähän käyttöön esimerkiksi myfitnesspal-sovellusta, jolla löytyy kyllä lähes kaikki elintarvikkeet, ja ne mitä ei löydy, pamahtavat kätevästi tietokantaan kameran kännykkällä toimivalla viivakoodinlukijalla. Tällä applikaatiolla saat hyvin tietää päivittäisen energiansaantisi kilokaloreissa (kcal) sekä markoravinnejakauman proteiinien (p), hiilihydraattein (hh) ja rasvojen (r) suhteen.
Nämä asiat ovat toki kovin yksilöllisiä, ja mm. aktiivisuustasosta, sukupuolesta, painosta ja pituudesta sekä genetiikasta johtuen eri ihmisillä päivittäinen “sopiva” energiansaanti voi olla hyvinkin erisuuruinen. Aktiiviselle ja tavoitteelliselle treenajalle kuitenkaan jatkuvasti vuoden ympäri 1600 kcal popsiminen on harvemmin kovinkaan optimaalista, joten jos oma kehityksesi on tyssännyt täysin ja päivittäinen energiansaantisi on lähellä edellä mainittua luokkaa, niin uskaltaisin veikata, että kyseessä voisi olla hyvinkin pitkälle säästöliekki eli jymähtänyt aineenvaihdunta. Yksilöllisyydestä riippuen myös superlujaa kuudesti viikkoon treenaavalla pitkällä ja lihaksikkaalla tehonaisella myös esimerkiksi 1900 kcal voi hyvin pistää aineenvaihdunnan hiljaisemmalle. Noh, miten sitten lähdetään liikkeelle?

Proteiinien saannin optimointi

Tsekkaa ensimmäisenä makroravinteista proteiinin määrä. Aktiivisella treenajalla proteiinia olisi hyvä löytyä ruokavaliosta noin 1,5-2 grammaa per painokilo. Esimerkiksi 60 kiloisen naisen voisi olla hyvä saada proteiinia 90-120g. Proteiinia tulee helposti kuitenkin hieman enemmän hiilihydraatin lähteiden mukana, ja tästä ei tarvitse liikaa säikähtää. Itsellänikin proteiinia tulee kehityskaudella helpostikin 140-150g päivässä (myös hiilihydraatin lähteiden mukana), joka tarkoittaa omalla kohdallani noin 2,5 grammaa proteiinia per painokilo. Kuitenkaan 3-4 grammaa per painokilo ei ole tarpeellista ylittää, ja on myös syytä muistaa, että täysin överinä popsittu proteiini päätyy vain vararenkaiksi vyötäisille.

Paljonko sitä rasvaa tulisi syödä?

Rasvaa olisi hyvä olla naisella ihan minimissään se 1g per rasvaton painokilo arkiruokavaliossaan. Normaalipainoisella naisella tämän määrä voi kuitenkin olla hieman suurempi kuin tuo ehdoton minimi, ja esimerkiksi 1-1,5 grammaa per painokilo ei välttämättä ole ollenkaan huono yksilöstä riippuen. On myös makuasia, tykkääkö energiansaannissaan panostaa enemmänkin rasvansaantiin kuin hiilihydraateilla pröystäilemiseen.

Pahin vaje täytetään yleensä hiilihydraateilla

Yleensä homma tuntuu menevän niin, että suurin vaje energiansaannissa tulee niistä paljon pelätyistä (?) hiilihydraateista. Jos rasvan sekä proteiinin määrän optimoinnin jälkeen kaloriviisari osoittaa edelleenkin sektoria kitukalorit, niin mäiskäise heti itsellesi pieni tälli hiilihydraattia lisää päivän varteen. Käytännön vinkkinä voisin siis oman näkemykseni ja kokemukseni pohjalta suositella, että loput kilokaloreista napattaisiin siis hiilareista. Ja jos pelkäät, että lähdet heti turpoamaan, niin kokeilepa alla olevaa käytännön esimerkkiä (jos olet lähelläkään esimerkin tilannetta) ihan itse, ja noudata sitä rohkeasti muutaman viikon ajan. Voit yllättyä, että aineenvaihduntasi pärähtää käyntiin ja parhaimmassa tapauksessa kroppasi lähtee vielä kaupan päälle kiinteytymään.
Otetaanpa tähän ihan käytännön esimerkki. Tavoitteenasi on kropan muokkaaminen, ja treenaat salilla 3-4 kertaa viikossa tavoitteena pyöreämpi peräsin ja napakammat käsivarret. Kehitys tuntuu tyssäneen, ja kropassa ei tapahdu mitään. Ei pala rasva eikä lihas tunnu kasvavan. Jos oma päivittäinen energiasaantisi näyttäisi nykyisellään jatkuvalla syötöllä 1600kcal ja näillä kaloreilla proteiinin ja rasvansaantisi näyttäisi olevan kohdillaan, niin tällää itsellesi hiilihydraatteja sen verran lisää, että pääset ensi alkuun pyörittämään arkeasi 1800 kcal per päivä. Veikkaan, että tälläkin jo päästään hyvään alkuun, mutta tavoitteitasi ja kovaa treenimenoasi ajatellen tätä ei välttämättä kannata jättää tähän.

Asteittain eteneminen ei ainakaan ojaan vie

Lisää hiilihydraatteja pikkuhiljaa ruokavalioosi, että pääsisit edes sinne 2000kcal suuntamille, joka on huomattavasti suotuisampaa tavoitteelliselle treenajalle kuin ne 1600 kcal jatkuvat kitukalorit. Hiljalleen etenemällä kroppa ehtii kyllä tottua kasvavaan energiamäärään, eikä kerää niitä vyötäisille vaan ottaa myös ne lisätyt hiilihydraatit tehokkaasti hyötykäyttöön.
Voit jatkaa yllä esitetyn esimerkkicasen jälkeen esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Lisää joko 5-10g hiilihydraatteja ruokavalioosi 1-2 viikon välein.
  • Lisää harvemmin isompi tälli hiilareita kerralla. Esimerkiksi 20 grammaa 2-4 viikon välein.
  • Lisää useammin isompi satsi hiilihydraatteja (ja tarvittaessa rasvaa), mikäli aineenvaihdunta on käynnistynyt superräväkästi ja tuntuu, että kroppa ja mieli janoaisi lisää ravintoa.
  • Mukaan voi toteuttaa tarvittaessa energiannostoa myös rasvoista oman fiiliksen mukaan pieninä nostoina.

Kuvassa koreilevan helpon, herkullisen ja vähän fiksumman kaurabanaanipannarin ohjeen löydät TÄÄLTÄ

Kukaan ei estä sinua jatkamasta tätä vielä pidemmälle. Mihinkään 3500kcal ei 60 kiloisen naisen tarvitse välttämättä tieten tahtoen pyrkiä, jollet sitten omaa ihan mieletöntä aineenvaihduntaa, jolloin tämä on ihan kannattavaakin. Kuitenkin kovaa treenaavalle ja selkeitä tavoitteita (suorituskyky, parempi palautuminen, lihasmassa tms.) omaavalle sporttinaiselle voisin suositella lämpimästi nostaa hiilihydraatin saantia kuitenkin hieman ylemmäs sieltä päivittäisestä 2000 kilokalorista, jos kroppa vain ottaa ravintoa vastaan, ja huomaat sen parantavan suorituskykyäsi ja kehittymistäsi.
Pikkuhiljaa etenemällä et kuitenkaan pysty saamaan kovinkaan suurta tuhoa aikaiseksi, etkä ihan oikeasti herää yhtenä aamuna 10 kiloa lihavampana manaattina, joten riskit ovat häviävän pienet. Parhaimmillaan ruokavaliotasi optimoimalla voit saada aikaiseksi tehokkaamman palautumisen ja kovemmat treenitehot, jotka suomenkielellä tarkoittavat myös hurjempaa kehitystä. Kun saat arkena oikeasti riittävästi ruokaa, niin yleensä myös mieliteot ja viikonlopun överimättöahmimiset (ja niistä seuraavat morkkikset ja ruokakrapulat) vähentyvät usein myös kummasti. Lisäksi, jos joskus haluat myöhemmin lähteä kiristelemään, niin sinulla on oikeasti pelikortteja millä pelata. Kun lautaselta löytyy iso kasa sapuskaa, johon kroppasi ja aineenvaihduntasi on tottunut, niin siitä pikkaisen nipistämällä pääsee kiristelytalkoissa hyvin käyntiin, kun alla on toimiva aineenvaihdunta ja varaa mistä kiristää ravinnon osalta.
Haluan myös edelleen korostaa, että nämä asiat ovat hyvin yksilöllisiä asioita, ja tässä postauksessa esitin oman useammallakin eri henkilöillä (myös itselläni kisapreppien jälkeen) testatun hyväksi todetun toimintamallin. Hyvään lopputulokseen voi päästä monella tapaa. Myöskään koko elämää ei tarvitse elää kalorilaskuri ja paperilla kirjoitettu ruokavalio kädessä, mutta välillä muutosta nykytilaan haettaessa voi usein olla ihan hyvä hetken aikaa opetella kädestä pitäen uusia toimintamalleja ennen kuin uusi tapa ja opit iskostuvat takaraivoon. Ja hei, kukaan ei pakota sinua poistumaan kitukaloreilta, jollet halua. Hah! 😀
Paita: TÄÄLTÄ* // Banaani ja bataatti: Lidlistä (:D)

Ja tästä käynnistyykin sitten uusi postaussarjani – HIILARIT!

Käynnistän tämän postauksen johdolla uuden postaussarjani, joka on vartavasten omistettu niille hiilihydraateille. Kaboom! Seuraavassa hiilaripostauksessani kerron enemmän hiilihydraattien merkityksestä treenaajalle, ja kuinka paljon niitä oikeasti voisi syödä. Samalla vertaillaan vähän eri hiilihydraatin lähteitä ja niiden hiilihydraattipitoisuuksia selkein käytännön esimerkein. Tämä seuraava hiilaripostaus pärähtää tulille pian alkavan viikon aikana, joten stay tuned!

Maistuvaa sunnuntaita joka huusholliin!

Vilkaise myös: Miten säästää selvää rahaa ruokamenoissa?

Edellinen juttuni: Parhaimmat farkut treenatuille jaloille

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Blogit.fi // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Kommentit (27)
  1. Asiaa!
    Ps. Tulipas nälkä 😀

    1. Piia Pajunen
      19.3.2017, 20:04

      Hahaa! Sitten ei muuta kun murua rinnan alle! 😀

  2. Kiva odotan jo postaussarjaa varmasti tulee hyödyksi etenkin jos käsittelet eri lähteitä, myös hiilaritankkauksesta olisi kiva lukea. Paljon oli tuttua tietoa tässä postauksessa, rupesin vain miettimään jos kulutus on todella suurta mm. hyötylikkunnan/fyysisen työn takia esim. 3000kcal paikkeilla niin kannattaako silti pitää proteiinit 2g/painokg ja rasva siinä 1gssa loput hiilareista? Voiko ajautua säästöliekille vaikka söisi reilusti 2000kcal mutta kulutus on 3000kcal paikkeilla eli energiavaje 1000kcal vai katsooko säästöliekki vain alle 2000kcal ruokavalioita? Itselläni välillä ongelma mitä lisätä. Ehdotuksia?

    1. Piia Pajunen
      19.3.2017, 20:11

      Kuten tuossa kirjoitin, niin sitä rasvaakin voi lisätä enemmän, jos siltä tuntuu, ja tuo 1g per rasvaton painokilo oli hyvä nyrkkisääntö lähinnä minimiksi. Itsekin olen usein rasvaa vedellyt enemmän kuin (rasvallisetkin) painokilot ovat näyttäneet. Rasvan reippaampi lisääminen onkin yleensä näppärä keino lisätä kaloreita henkilöille, joilla kulutus on hurja sekä aineenvaihdunta pyörii hävyttömän hyvin. Rasvaa kun saa aika paljon helpommin lisättyä ruokavalioon ilman ähkyä versus hiilareita. Nämä lisäykset ovat osittain myös makuasioita. Aktiivitreenaaja kuitenkin pääsääntöisesti yleensä hyötyy enemmän isommasta hiilarimäärästä, mutta voihan sitä rasvaa nostaa siinä kyljessä vaikka ihan vain 5-10g.
      Ja kirjoitin myös, että sitä proteiiniakin voi tulla toki hieman enemmän kuin se 2g per painokilo, mutta liioiteltuna toki siitä ei ole mitään hyötyä vaan päinvastoin. Säästöliekistä ei nyt liikaa kannata stressata, ja nämä asiat ovat todella yksilöllisiä. Voithan kokeilla nostaa esimerkiksi hiilihydraatteja hiljalleen, ja katsoa lähteekö kroppa pelittämään paremmin. Jos se lähtee pyörimään yhä tehokkaammin ruokamäärää lisätessä, niin silloin aineenvaihdunta on voinut olla jumissa, jos kulutuksesi on todella hurja päivittäin.

Kommentointi suljettu.