Kevät, mikä ihana tekosyy olla onnellinen!

Tajusin tuossa maanantaina Jyväskylässä kotiin Tampesteriin ajellessa päässälaskua suorittaessani, että viimeisen kahden ja puolen viikon sisällä olen viettänyt kotona vaivaisen yhden päivän. Olen luonteeltani aikamoinen kotihiiri, joten omalla mittapuullani tämä on erittäin harvinainen ilmiö.

Majailtua on tullut useammassakin osoitteessa, ja kamppeita on kaiveltu milloin matkalaukkujen ja milloin luotto-Niken uumenista. On ollut virkistävää pukea vaatteet päälle suoraan kaapin hyllyltä ja laittaa aamupalaa omassa keittiössä, vaikka jokainen kotoa poissa vietetty yö on todellakin ollut sen arvoista. Onpahan tullut hankittua ihania kokemuksia ja elämyksiä oman kirjani kansien väliin!

IMG_8622

IMG_8626
Jos nyt ei liian totiseksi heittäydyttäisi…

Kävin eilen riipaisemassa ensimmäistä kertaa useaan viikkon salitreenin rakkaalla kotisalillani susiluolassa, ja vitsit, että oli mahtava fiilis olla takaisin lihatalkoiden parissa omilla huudeilla. Lähtiessä ramaisi kyllä oikein olan takaa, mutta lämmittelysarjojen aikana alkoi meininki paukkua uusiin sfääreihin takaraivossa ja rauta liikkui kuin rasvattu. Otin kuitenkin vielä treeneissä omalla mittapuullani kohtuu kevyesti, sillä kisarupeaman jäljiltä kroppa on vielä hieman herkässä tilassa. Hiljaa hyvä tulee.

Tuo kirkas auringonpaiste on tehnyt terää näin talven kaamoksen jäljiltä, ja kuinka piristävää onkaan, kun vielä kello kuuden jälkeen pärjää kotosalla ilman keinovalaistusta. Aamullakin saa herätä auringonsäteiden hellään huomaan, ja keskitalven pimeys on kuin muisto vain. Vaikka Suomen synkkä talviaika on osaltaan aika hanurista, niin osaapahan sen jälkeen arvostaa valoa. Keittiössäkin on ihana ähertää ja kokkailla päivänvalon vallatessa alaa ja raikastaessa mieltä!

IMG_8567
FASTin proteiinipuddingia puuron jälkkäriksi. Ahh.

Aamut ovat nyt meidän Tampellan residenssissä entistä seesteisempiä, kun käytiin aivan extempore hankkimassa meille uusi kahvimasiina. Jumppa kovanluokan kahviharrastajan jälkeläisenä oli tuossa vajaa viikko takaperin ostanut säkillisen korkealaatuisia kahvipapuja, ja kotiin saapuessaan tokaisi enää puuttuvan vain kahvimyllyn.

Eihän siinä muu auttanut, kuin lähteä elektroniikkaostoksille, ja päädyttiin hankkimaan meille keittimen ja myllyn yhteisvekotin. Huikein ominaisuus tässä uutukaisessa vempeleessä oli mielestäni ajastin, minkä ansioista jokaisena aamuna olemme saaneet tuoretta vastajauhettua mustaa kultaa herätyskellon sulosointujen havahduttavan meidät levollisilta uniltamme. Ei hassumpaa!

IMG_8659
Masiina ja syypää ostopäätökseen

Nyt taidan siirtää tämän kahvilla ja aurinkoenergialla käynnistyneen koneiston jälleen kerran sorvin ääreen ja lähteä kolmannen virtalähteen luokse eli salille! Hyvä treeni, parempi mieli!

xoxo,
Piia

 

 

Piia Pajunen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta