ASIAT, JOISSA OLEN JÄRKYTTÄVÄN HUONO

*Sisältää mainoslinkkejä

Voihan jehna! Miten ihminen voikaan olla näin sysituhnu joillain elämän osa-alueilla? Ainahan sitä kuitenkaan ei voi olla joka alan ammattilainen eikä onnistua läheskään kaikessa. Uuden viikon kunniaksi kajautankin tulille muutamia asiita, jotka eivät sitten onnistu allekirjoittaneella millään ilveellä, ja missä tällä likalla tuntuu takkuavan sitten oikein olan takaa, hah! Tässä sitä taas mennään!

Miesten nimien (ja välillä jopa kasvojen) muistaminen

Innoissani aina kättelen ja esittäytymisessä kuuntelen vastapuolen nimen tarkkaan, koska kunnianhimoinen ajatus on oikeasti iskeä nimi syvälle muistin syövereihin jo ihan kunnioituksesta vastapuolta kohtaan. Huomaan usein jo 15 sekunnin päästä keskustelun vasta päässessä vauhtiin, että ei jumankekka, en muista tämän nimeä, vaikka tähän oikeasti keskityin! Tämä on ihan sairaan nolo ominaisuus, jonka vuoksi olen joutunut pari kertaa todella noloihin tilanteisiin. En vain tiedä mistä tämä johtuu, vaikka kuinka yritän pinnistellä. Tuokaa pesismaila, ja lyökää mua takaraivoon! :D

Jarruttaminen luistimilla

Olen kyllä hyvä kiihdyttelemään jään päällä tuhatta ja sataa, mutta ongelmat vasta syntyvätkin siinä vaiheessa, kun pitäisi pystyä jarruttamaan. Täysiä siis kaukalon laitaan tai lumipenkkaan. Aina.

Vaatteiden laittaminen paikoilleen

…ja meidän vaatehuone on usein juurikin sen näköinen. Hups. Voi myös kurkata muualle kämppään, jossa vaatemyttyjä löytyy vähän joka puolelta. Eteisestä, olkkarista, vessan lattialta, ruokapöydän tuolien nojilta. Terkkuja kotiin äiskälle. Ei onnistu meinaan multa vieläkään!

Uiminen

Ei vaan ole mun juttu, vaikka tätäkin on yritetty opetella. Meitsihän ui joko koiraa, sukeltaa tai pinkoo vesijuoksuvyön (vesilelun) voimin. Hätätilanteessa onneksi selkäuinti onnistuisi pitkiäkin matkoja. Sukeltamisessa myös olen aika haka, ja ilmeisesti olosuhteiden pakosta, kerran pinnalla ei ole kovin helpolla koskaan pysytty, hah!

Normaalisti istuminen

Ai että miten 15 minuuttia tuolilla paikallaan istuminen voikin olla niin nihkeää. Pakkotilanteissa tämä toki onnistuu, mutta jos tilaisuus antaa vain periksi, niin kengät on potkittu jalasta, ja likka on risti-istunnassa tai polven suussa penkillä. Syytän tästä kyllä vajaamittaisia raajojani (koko varren pituus 156cm) suhteessa penkkien pituusstandardeihin, kun eihän mulla edes yltä jalat tavalliselta penkiltä maahan, eikä niitä jaksa ilmassa roikotellakaan.

Leukojen vetäminen

Todella monelle tulee aina yllätyksenä, kun totean olevani aika sysisurkea leuanvedoissa. Ei vaan piru vie toimi mulla! Nyt toki kesällä sain ennätykselliset 10 leukaa vedettyä, kun iskin nyrkkini pöytään, ja otin kuukauden tehomission tämän heikoimman lenkkini kehittämiseksi. Tätä ennen ennätys oli ehkä neljä, mikä omalla lajitaustallani olisi pitänyt ehkä olla jotain muuta, hah!

Whatsapp-viesteihin vastaaminen

Mikä siinä voikaan olla niin hemmetin vaikeaa vastata niihin viesteihin? En tosiaan tiedä, ja siksi soittamalla saa mut huomattavasti tehokkaammin kiinni. Ainiin paitsi ei saa. Puhelimeni on melkein aina äänettömällä. Veikkaan, että jokainen lähipiiristäni pystyy tämän vahvistamaan. Hehee.

Ytimekäs tarinan kerronta

Mulla tarinat lähtevät aina ”vähän” lentoon ja sivuteille. Puolessa välissä kertomusta eksyn aina aasin sillan kautta toiseen juttuun, ja aikani sitä kerrottuani unohdan, miksi tähän aiheeseen eksyin ja mikä alkuperäinen tarinani edes oli. Hupsheijaa!

Jalkojen liikkuvuus

Kaikki luulevat lajitaustani pohjalta minun olevan joka puolelta täydellinen kuminukke. Hahaha! Kuinka väärässä ovatkaan. Jalkani ovat notkeat kuin näkkileivät, ja lonkat aukeavat sivusuuntaan hädin tuskin 90 asteen kulmaan. Takareidet on tuhottu jo vuonna 2008, joten spagaatitkaan eivät nyt ihan luista, vaikka ehkä pitäisi. Onneksi selkä sentään taipuu, ja sekin totta puhuen vain yhdestä kohtaa.

Aim’n-collegepaita: TÄÄLTÄ* // Taskulliset armytrikoot: TÄÄLTÄ*

Noh, tässä siis muuta esimerkkejä tämän likan elävästä elämästä. Löytyykö muilta samoja heikkouksia, vai olenko yksinäni menetetty tapaus näiden osilta? :D

Itseironista alkanutta viikkoa!

Tsekkaa myös: Paljastuksia minusta, joita hävettää sanoa ääneen

Edellinen juttuni: Lepopäivien sietämätön vaikeus

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Blogit.fi // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

VOI MORO! THE BLOG AWARDS – EHDOKKUUS!

Say whaaat!?!? Meitsin blogi valittiin juuri ehdolle The Blog Awards Finland 2017-kilpailuun ”Terveys & Hyvinvointi”-kategoriaan! Kuinka huippua!

Vaikka voittoa ei tästä hommasta lokakuussa takataskuun tupsahtaisikaan, niin jo pelkkä ehdokkuus ja siten TOP 3-listaukseen pääseminen omassa kategoriassa lämmittää tämän likan mieltä kuin rekallinen tuikkukynttilöitä. Vaikka maine tai mammona ei ole elämäni tavoitelistassa lähelläkään kärkeä, niin tuntuuhan se nyt totta puhuen silti ihan pirun hyvältä saada omalle työlleen tunnustusta. Tämän rinnalla vielä arvokkaammaksi nostaisin kyllä ihan ne päivittäiset kommentit ja viestit, joita te tiputtelette minulle ahkeraan tahtiin tuonne kommenttikenttään. Välillä näitä lukiessa saa kyllä allekirjoittanut kerätä leukaansa lattialta ja pysähtyä työhuoneessaan ihan vain hengittelemään, koska niin huikeita juttuja te minulle vastineeksi raapustelette. Kiitos näistä. Ihan oikeasti.

Mä olen aivan superkiitollinen teille kaikille silmäpareille siellä ruudun toisella puolella, jotka olette tarttuneet matkaan tämän blogin pariin ja muiden somekanavieni meininkiin. Teitä on itseasiassa kertynyt kieltämättä jo ihan huikean valtava määrä, jollaista en todellakaan missään vaiheessa osannut odottaa tänne tirkistelemään päätyvän. Niinhän se kuitenkin menee, että ei ole blogia ilman lukijoita, joten haluaisin tässä kohdassa ehdottomasti heittää ilmaan sangoittain pusuja, seprentiiniä, yläfemmoja ja kahvin höyryisiä kippistelyjä juuri teille. Olette meinaan mitä mahtavin sakki täynnä mielettömiä tarinoita, upeita palautteita, visaisia kysymyksiä ja kiperän kriittisiä sekä kunnioittavia mielipiteitä. Mikä loistava sekoitus just mun makuun!

Arvoisa tuomaristohan valitsee jokaisen kategorian voittajan syksyllä lokakuussa TBAF2017-kekkereissä, mutta yleisön suosikin päätätte juuri te! Jos koette, että meitsin meininki blogeineen ja somekanavineen on tuon tittelin arvoinen, niin äänen voi käydä tiputtamassa uurnille TÄÄLTÄ. Pusut jo etukäteen. Olette ykkösiä!

Vielä kerran, KIITOS ja PUS! <3

Edellinen juttuni: 3 liikkeen vatsatreeni – Voimaa kehiin!

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Facebook // Instagram // YouTube
Snapchat: piiapajunen