MIKÄ TÄSSÄ KIINTEYTYMISKULTTUURISSA IHMETYTTÄÄ?

*Sisältää mainoslinkkejä

kiinteytymiskulttuurissa

Hyhhyh. Haluaisin saada tätä vyötärörasvaa pois. Nämä kylkimakkaratkin ovat ihan kamalia. Voi pyhä jysäys, kun vaakalukema nousi viikonlopun syöminkien jälkeen. Haluisin polttaa rasvaa, mutta en haluisi, että rasva lähtisi tisseistä. Moni asia ihmetyttää tätä likkaa tässä kiinteytymiskulttuurissa, sillä liikkeellä on mitä ihmeellisempiä toimintamalleja ja ajatusmaailmoja. Eihän se väärin ole tuntea tai tavoitella, mutta realistisuus ja järki on melkoisen hyvä pitää matkassa mukana.

Ensimmäinen asia, mikä jatkuvasti hämmentää allekirjoittaneen sielunmaailmaa on se, että miksi sinne vaa’alle on pakko hypätä heti mättöjen jälkeen tarkistamaan tuhoja, vaikka tietää jo varmuudella, että siitä tulee vain paska fiilis. Tässä ei auta, vaikka kuinka selittäisi, että yhdessä vuorokaudessa yläkanttiin heilahtanut vaakalukema kertoo lähinnä siitä, että kroppa on sitonut itseensä valtavan määrän nestepöhöä ja eilisiltainen mättöbuffet odottaa rehellisenä kakkamassana suolistossasi sukeltamista saniteettitilojen posliinimööpelin syövereihin. Lömps.

Miksi myös niistä juhlapyhistä tehdään niin suuri haloo ruokajuttujen kannalta. Ei siitä leviämisestä tarvitse niitä pyhiä syyttää. Eri asia, jos se pikkujoulu ja jatkuva piparin mussuttaminen jatkuu sieltä lokakuun alusta välipäiviin asti tai vappumunkkeja maistellaan ja santsataan sinne juhannukseen saakka. Ei yhden tai parin päivän takia tarvitse googletella vinkkejä terveysblogeista, että ”miten selvitä vapusta ilman ruokamorkkista”, eikä heti tarvitse alkaa höyryttää kanaa pelkässä vedessä pannulla yhden herkkuviikonlopun jälkeen. Viikko taas kärvistellään ja riudutetaan morkkiksessa ja viikonloppuisin pääsee piru irti. Näppärä oravanpyörä on valmis.

Vakiohämmennykseni sekä muilla että itselläni on myös se, kun syön koko ajan ja usein niin isoja annoksia. Muita hämmentää se, että miten jaksan syödä niin isoja annoksia enkä liho, ja minua ihmetyttää se, että vastapuoli silti vetää itse vaikka ja mitä roskaa, jossa energiamäärä on todellisuudessa huomattavasti suurempi kuin omassa kukkurallisessa annoksessani perunaa, lihaa ja kasviksia. Niinpä.

kiinteytymiskulttuurissa

Sitten ne jatkuvat kiinteytymiskuurit ja dieetit. Muutos vaatii muutosta aina itsestä. Jos halutaan pysyvää muutosta, niin se loogisesti vaatii myös pysyvää muutosta omassa itsessä. Toisaalta on aika ihailtavan optimististä, että kerta toisensa jälkeen uskotaan uuden dieetin tai kuntokuurin toimivan nyt tällä kertaa, vaikkei ne edelliset 49 uutta starttia omin kikkakolmosin tepsinytkään. Jos omat rahkeet muutoksen toteuttamiseen eivät riitä, niin ehdottomasti suosittelen valmentajan pestaamista tähän hommaan, jos palava halu siihen muutokseen on kova. Siinä voisi säästää vuosien pään seinään hakkaamista, jos kerrankin malttaisi kuunnella jotain osaavaa henkilöä ja juuri sinun tarpeisiisi suunniteltua kokonaisuutta. Parhaimmillaan vaikkapa kolmen kuukauden valmennusjaksolla saisit jo ihan uudet eväät ominpäin pärjäämiseen.

Ja hypätäänpä tähän ikuisuusasiaan. Haluttaisiin kiinteämpää kroppaa, mutta vaakalukema ei vaan saisi nousta?! Pistetäänpä pientä reality checkiä kehiin. Mitä te luulette sen kiinteämmän massan kropassa olevan? Jep. Se kiinteä massa on sitä lihasta, ja se lihas painaa ja näkyy ihan luonnollisesti vaa’alla. Yleensä jos normaalipainoinen ihminen lähtee tavoittelemaan kiinteämpää kroppaa, niin se vaakalukema voi ihan aikuisten oikeasti nousta, koska tiivis pihvi ei ole mitään köykäistä tavaraa. Ei kiinteä kroppa ole välttämättä todellakaan kevyt, mutta painava ei ole yhtä kuin läski. Nainen saa myös painaa, eikä kenelläkään ole mitää maagista yleispätevää painorajaa, jonka alla olisi syytä pysyä teini-iästä kiikkustuoliin asti, että voisi olla ”hyväskyttävä” ja ”ok”.

Eniten silti ihmetyttää, että miksi täysin normaalipainoiset, terveet ja upeat naiset haluavat väen vängäten polttaa rasvaa jatkuvalla syötöllä. Mikä siinä normaalissa rasvakerroksessa vyötäisillä tai hanurissa on niin kamalaa? Miksi alli ei saisi vavahtaa, ja kuka tänkin vitsin on joskus keskinyt, ettei heiluttaessa mikään paikka saisi höllyä tai puristaessa sormien väliin ei saisi jäädä edes nahkaa?

Suuresti tässä itseäni huolestuttaa minulta kiinteytysvinkkejä kyselevien nuorten naisten määrä. Jo yläasteikäiset pohtivat, miten saisi vatsarasvaa pois tai kiinteämmät reidet. Päässä pyörivät jo ruokien kalorit ja niiden kiristäminen sekä sopivat kotitreenit rasvan polttamiseksi. Treenimuodoista ei valita sitä, mikä tuntuisi mukavimmalta vaan se, mikä kuluttaa eniten kaloreita. Voi miksi?

kiinteytymiskulttuurissa

adidas-huppari
Adidas-huppari: TÄÄLTÄ* // Adidas-treenitoppi: TÄÄLTÄ* // Saumattomat trikoot: TÄÄLTÄ* // Tennarit: TÄÄLTÄ*

Katsokaa nyt jumaliste noita munkin kinttuja. Joo mä tykkään niistä, mutta kyllä niissä on sitä höllyvää ja tatinaa, niinkun juuri mun vartalossa kuuluukin. Onhan siellä nyt pihviä ja jerkkua alla, ja kyllä niistä lähtee pomppua ja voimaa. Päällä niissä on silti sitä rehellistä silavaa ja sitä faktaa ei muuta mikään. Ei ne ole kovinkaan sirot ja näytä joka kulmasta kovinkaan edustavalta, mutta ne ovat silti juuri täydelliset mulle. Mun genetiikka imaisee tuonne hanuriin sen isoimman lastin rasvaa, ihan kuten monella muullakin naisella, joten miksi taistelisin sitä vastaan, koska olen terve, voin hyvin ja treeni kulkee.

Pliis naiset. Hyväksykää itsenne pehmokohtineen päivineen. Rasva kehossa on ihan normaalia. Lisätkää vaikka Instagramiin casualisti joku kerta niistä 38 selfiestä se kuva, jossa et näytäkään hoikimmalta, vaan missä hymysi on kaunein. Tämä voi oikeasti olla aika terapeuttista. Älä hyppää väkisin siellä vaa’alla, ja heitä se vaikka roskalavalle, jos se aiheuttaa joka kerta vain paskan fiiliksen. Valitse treenityyli, joka sua houkuttaa eniten ja tuntuu hauskalta sen sijaan, että mikä polttaisi kuuleman mukaan tehokkaimmin rasvaa. Lopeta se itsesi vertaaminen Instagram-feedisi muihin naisiin. Syö välillä herkkua ja välillä salaattia. Nauti elämästä ja olemisesta omissa nahoissasi. <3

Ihanaa keskiviikkoa joka rasvasoluun!

Vilkaise myös:
Jos te kiinteytymistä tavoittelevat naiset vain söisitte
& Lähtikö syöminen taas lapasesta?

Edellinen juttuni:
Kun naama alkaa rupstahtamaan jo parikymppisenä

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram

10 x OUTOJA ASIOITA, JOITA MIETIN

*Sisältää mainoslinkkejä

outoja asioita

Toisinaan sitä huomaa pyörittelevänsä omassa pienessä päänupissaan vaikka ja mitä ja vähintäänkin outoja asioita. Voisihan sen aivokapasiteetin laittaa hyötykäyttöön monella muullakin tapaa, mutta omaa ajatuksenjuoksuaan kun ei voi aina estää. Startataan siis viikko blogin puolella vähän kevyemmällä meiningillä ja purkamalla meikäläisen hajatelmia sanalliseen muotoon. Tässä niitä nyt tulee, ja veikkaan, etten ainakaan ihan jokaisen kohdan kanssa yksinkertaisesti voi olla yksin, hah!

OUTOJA ASIOITA, JOITA MIETIN

Kun hevoset vaan hengaavat päivät pitkät könöttämässä nurmella, niin miettiikö ne, että ”F*** YEAAH!! Vitsi mulla on elämäni parasta aikaa!!” Miten ne hevoset tai vaikka lampaat niinku pitää hauskaa? Vai pitääkö ne?

Jos kyseinen huone, jossa sillä hetkellä olen, kääntyisi kokonaan ympäri tai kyljelleen, niin mitä mulle siinä kävisi? Mikä esine tippuisi mun päälle mihinkin suuntaan kipatessa? :D Mihin suuntaan huoneen olisi sillä hetkellä mulle turvallisinta kallistua, ettei mullei sattuisi mitään? :D Todella haastava selittää, enkä todellakaan tiedä, miksi pyörittelen tällaista pohdintaa päässäni, hah!

Näkeekö eri ihmiset eri värit eri tavalla? Onko jonkun punainen mun vihreä tms. Siis luultavasti tämä ei mene ihan näin, mutta miltä maailma näyttäisi, jos hyppäisi hetkeksi toisen ihmisen ”silmiin”?

Miltäs sitten eri maut maistuvat toisen suulla? Miksi mies ei voi sietää oliiveita tai vahvoja juustoja, kun itselläni ne ovat omaa herkkuani? Maistuisiko se herkku edelleen samalta, jos pääsisin maistamaan näitä vaikka mieheni suulla?

Mitä jos olisinkin valinnut joskus jonkun asian ihan toisin. Missä olisin nyt? Esimerkiksi kuinka paljon mun elämään olisi ihan oikeasti vaikuttanut, jos olisin vaikka päätynyt nuorempana aivan toisen kasvattilajin pariin urheilurintamalla tai päätynyt ihan muihin harrastuksiin kuin urheilun pariin. Entä jos olisinkin jäänyt opiskelemaan Jyväskylään? Kuinka erilaista elämä voisi olla, ja mihin kaikkeen se olisi vaikuttanut?

outoja asioita

Mihin avaruus loppuu? Niinkun ihan oikeasti! Tämä saa mun aivot flippaamaan ja solmuun joka kerta. :D

Aina ulkomailla ollessa alan pohtimaan, millaista elämää kukin elää siellä. Etenkin iltaisin mietin, että millaista porukkaa kerrostalon valaistujen ikkunoiden takana elää, ja mitä ne siellä nyt tekee. Millaista arkea siellä juuri sillä hetkellä pyöritellään, ja millaista perhedynamiikkaa löytyy minkäkin ikkunan takana?

Miltä tuntuis, jos luoti osuisi yllättäen vaikka omaan päähän? Kuulostaa aika synkältä (en siis haudo mitään), mutta ehtisikö siinä tajuta mitään?

Mitä tapahtuisi, jos huutaisin tai tekisin jossain erikoisessa tilanteessa jotain todella hämmentävää? Esimerkiksi teatterissa nousisin kesken näytöksen ja huutaisin jotain todella erikoista ja istuisin vaan muina miehinä takaisin alas. :D

Ja lopuksi se kaikkein visaisin ja kiperin ikuisuuskysymys: Mikä on elämän tarkoitus?

outoja asioita

levis t-paita
Levis T-paita: TÄÄLTÄ*

Noh, tällaisia omituisia ajatuksia välillä omiassa kupolissa jyllää, hah! Mitä outoja asioita teidän pienissä kypärissänne pyörii? Voin lyödä vaikka koirastani vetoa, että joltakin teistä löytyy

Virtaa ja vilinää uuteen viikkoon just sulle!

Kurkkaa myös:
Mitä minusta haetaan Googlesta?
& Treeni ei kulje? Miten lisätä treenitehoja?

Edellinen juttuni:
Entä jos tulee ero?

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen