Kahvinistin päiväkirja

Huomatessani viikonloppuna vetäisseeni puoleen päivään mennessä reilut puoli grammaa kofeiinia huiviin ilman minkäänlaisia pärinöitä totesin, että nyt olisi oikein passeli aika suorittaa vanha tuttu kofeiininollaus. Ehdottomasti suurin osa tästä päivän piristäjästä kulahtaa kurkusta alas kahvikupposten muodossa, joten sunnuntai-iltana päätin olla lataamatta automaattiajastuksella joka aamu käyntiin pärähtävää keitintä maanantaiaamulle valmiiksi. Olinhan juuri kerennyt keulia lähipiirille, ettei meikäläinen ole riippuvaisuuteen taipuvaa luonnetta, eikä ennenkään suoritetuista kofeiinilakkoilusta ole tullut äkillisestäkään pudotuksesta minkäänlaisia oireita. Kerrasta poikki ja sillä sipuli. Kevyt laskeutuminen on vain heikkoja olentoja varten.

Siinä maanantaina puolilta päivin rypiessäni hirveässä päänsäryssä silmät sikkurassa kuin pahempikin nisti oli pakko suorittaa pienimuotoinen reality check ja myöntää itselleni olevani ensimmäistä kertaa todellisessa kofeiinikoukussa. Yleensä olen aika päättäväinen likka, mutta nyt totesin, että olisi ehkä parempi pehmetä, ja keittää vasta jauhetuista papusista kupponen mustaa kultaa. Yksi merkittävä syy tähän välittömään murtumiseen oli myös sellainen fakta, että tällä viikolla tiedossa olisi yhteensä viisi päivää putkeen sitä ihanan raskasta perheaikaa ilman minkäänlaista pakokeinoa, ja tästä en välttämättä selviäisi täysijärkisenä elossa maailmanluokan kahvinuokuissa.

Päädyin siis tällä viikolla niin sanotusti lähinnä rationalisoimaan kofeiininkäyttöä, ja katsotaan myöhemmin, olisiko väliaikaiselle nollaukselle enää edes tarvetta. Juuri kirjoittamani lauseet ovat kyllä kuin pahemmankin ketjupolttajan tai nistin suusta, mutta pitäähän ihmisellä joitakin paheita olla. Ja jos optimistisesti ajatellaan, niin mieluummin kahvi kuin heroiini, heh. Ja tehdään vielä sellainen ironiaa tihkuva paljastaus, että tämä teksti tuli raapustettua tänään aamupäivällä suosikkikahvilassani Mokkamestareilla santsikupin ääressä. Hienostihan se kofeiinilakko meni, vaikka itse sanonkin.

Niin ja vielä muistutuksena, että tästä likasta löytyy useamman sivun artikkeli uusimmasta ProBody-lehdestä, joten käyhän tilaamassa oma (myös yksittäisinä numeroina) täältä! Lehteä ei siis vuoden vaihteen jälkeen ole lehtipisteistä enää saanut lunastettua, vaan tilaus tapahtuu vain netin kautta. Nyt lähden kuitenkin vääntelemän itseäni solmuun aikuisten notkeusakrobatiatunnille, joten kuullaan myöhemmin alligaattorit, mikäli selkäni vain säilyy katkeamatta!

xoxo,
Piia

 

Piia Pajunen

4 vastausta artikkeliin “Kahvinistin päiväkirja”

  1. Kahvillahan on tutkimusten mukaan paljon terveyshyötyöjä, mm. näölle, muistiin, maksaan jne, joten ihmettelen aina miksi ihmiset pitävät sitä ”paheena”. en tarkoita että esim kymmenen kuppia on hyvä määrä. mutta yleinen 3-4 kuppia on käsittäkseni täysin ok. :)

    • Tottahan sinä turiset! Itselläni tuo nollaus oli tarkoitus pitää lähinnä väliaikaisena viikon parin mittaisena jaksona, jotta saisin taas kahvista enemmän ”irti” ja huomaisin sen piristävän vaikutuksen jotenkin. Kuluttamani kahvimäärä yhdistettynä energiajuomiin ja treenilatureihin eivät nimittäin olleet siitä kaikkein kesyimmästä päästä. Mutta kommenttisi oli kyllä niin täyttä asiaa ja kahvin hyödyt tulivat hyvänä muistutuksena, että taidanpa jättää koko nollauksen suosiolla väliin, heh. Kiitos siis sulle! ;)

  2. Ite oon juurikin rakkaudesta kahviin alkanut juomaan kofeiinitonta kahvia aina mahdollisuuden tullen. Eli aamulla aina ns 4 kuppia (eli kaksi muumimukillista) joista puolet kofeiinitonta ja puolet normaalia. Sopiva määrä kofeiinia mutta kumminkin saa juoda määrällisesti ”paljon” eikä maistu yhtään erilaiselle :P Tosin ei ole kovin suosittua Suomessa, en mä s-marketista löytänyt kuin yhden jonkun saksalaisen kofeiinittoman kahvipaketin, ehkäpä jostain hippikaupoista löytyisi enemmän. :) Mutta tämä hyvä vinkki jos tuntuu et haluaa lipittää tota jumalten juomaa jatkuvasti ilman jäätäviä määriä kofeiinia.

    • Tossahan voisi muuten olla ideaa! Voisin joku kerta testata, koska tykkään juoda kahvia (ja muitakin juomia) juurikin määrällisesti paljon. Kerran kyllä olen ostanut kofeiinitonta kahvia, ja oli aivan karmivaa vetistä lientä, mutta tuo 50-50 vois wörkkiä! Kiitos siis vinkistä! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta