FITNESS CLASSIC JA OIKEUSMURHAT

Voi hyvä isä miten rankka viikonloppu, mutta pakko sanoa, että hauskaa oli! Viikonloppu meni hyvinkin pitkälti itselläni tuomarihommissa, mutta meidän vapari-Jonnan kerkesin huoltaa takahuoneesta käsin lavalle, hengähdystauoilla svengailla mahtityyppien kanssa sekä FASTin pisteellä tuli myös fiilisteltyä messumenoa. Pakko vielä hehkuttaa, kuinka paljon huippujengiä sieltä ruudun toiselta puolelta kävi moikkailemassa! Mulla oli ihan hävyttömän hauskaa, joten valtava kiitos teille! Aika sujahti suorastaan laittoman nopeaa, ja naurunremakkaa kajahteli ilmoille!

Itse kilpailujen tasosta täytyy todeta, että komeaa sakkia oli lavalle asti päätynyt. Viikonloppuna tuli nähtyä myös suorastaan vallan upeita ilmestyksiä, yksilöiden mielettömiä kehityssteppejä aiemmista vuosista sekä useampiakin vahvoja tulevaisuuden lupauksia. Osalla meni putkeen ja osalla ei, ja sehän on sitä kilpaurheilua. Pettymyksiä, onnenkyyneleitä, kirpaisevia tappioita, toteutuneita unelmia sekä romuttuneita haaveita. Kaikkea siellä nähtiin.

Tuomaristossa istuessa ja menoa muutenkin seuratessa tuli jälleen kerran todettua, että aivan liian moni pohtii sitä oman lihasmassansa riittävyyttä ihan turhaan. Lihasmassa ei todellakaan ole ainoassa tai välttämättä edes ratkaisevassa asemassa sijoituksissa, vaan kokonaispaketti todellakin ratkaisee. Se lihaksikkain ja kirein ei todellakaan välttämättä päädy sinne ykköspallille, eikä sen niin kuuluisikaan mennä. Erästä osuvaa letkautusta lainakseni heitetään Alina Popa ensi kerralla lavalle, niin sehän voittaisi joka sarjan, jos se lihasmassasta ja kireydestä olisi kiinni. Tyylikkyys, itsensä kantaminen, kokonaisilme ja lajinomaisuus ovat ihan yhtä olennaisia kuin se kireys ja lihasmassa.

Uskaltaisin lonkalta väittää, että noin 90% olisi edelleen skarpattavaa esiintymisen, poseerausasentojen, lookin ja yleisen ulkoisen annin kanssa. En siis sano, että 90% olisi ollut huonoja, vaan että näillä kovassa kuosissa olleilla kilpailijoilla se sijoitus olisi voinut olla hieman parempi, jos edes pieniä asioita asennoissa, esiintymisessä ja ulkoisessa olemuksessa oltaisiin hiottu vielä hieman timanttisemmaksi, vaikka ne olisivat olleet ihan hyvällä tasolla. Jostain on kuitenkin aina aloitettava, eikä kukaan voi olla täydellinen ensimmäisellä tai edes viidennelläkään kerralla, ja kehityskohteet huomaa usein vasta kilpailun jälkeen videolta tai kuvista katsellen. Täytyy kyllä kuitenkin todeta, että livenä aivan lavan edestä alaviistosta tuomarinäkövinkkelistä homma näyttää usein aivan erinäköiseltä kuin kotisohvalta kuvia selaillessa, eli pelkkien kuvien perusteella en lähtisi yksiselitteisesti mitään analysoimaan.

Tässä kisoista seuraavaan kehittymisessä oletuksena kuitenkin on, että sieltä spotataan ne oikeat asiat, eikä kiinnitetä huomiota epäolennaisiin tekijöihin ja keskitytä pelkästään lihaksen kasvattamiseen, kunnon kiristämiseen tai parhaimmassa tapauksessa puusilmätuomareiden (jep, olin yksi niistä ammattitaidottomista aaseista, hah) vääriin ratkaisuihin ja näistä läyhäämiseen somessa. Nukkukaa pari yötä asian kanssa ja pohtikaa, mikä edelle kiilanneilla oikeasti oli paremmalla kontolla. Mieti voiko näitä parantaa seuraavaa kertaa varten tai vaihtoehtoisesti millä muulla voisi ensi kerralla yrittää pönkittää, jos ongelma on esimerkiksi rakenteessa, jota ei nyt ikävä kyllä voi muuttaa.

Läyhääminen, julman maailman syyttäminen ja marttyyriksi heittäytyminen ei ole ikinä kehittänyt ketään urheilijaa tai muuttanut jo jaettuja tuloksia. Niillä ei myöskään ikävä kyllä myöskään pysty parantamaan sitä juuri sinulle epäreilua maailmaa tai nostamaan sijoitusta ensi kerralla. Sen sijaan perusteellinen ja laaja-alainen ajatustyö, nykytilan analysointi (mahdollisimman objektiivisin perustein) ja tulevan strategian luominen olisi tässä tapauksessa huomattavasti tähdellisempää. Oikein perustein rakennetulla suunnitelmalla ja sen onnistuneella toteutuksella sijoitukset voisivat hyvällä lykyllä ensi kerralla olla sitten parempia.

Se ei myöskään auta ketään urheilijaa, että ympärillä olevat tukijoukot nostattavat hirvittävän haloon urheilijan kokemasta vääryydestä. Enemmän sitä urheilijaa auttaa se, että hänelle osattaisiin antaa yksilöllistä tukea pettymyksestä yli pääsemiseen sekä oikeasti realistista ja todenmukaista palautetta (muutakin kuin ”olit niin upea ja täydellinen, ja sun olis kuulunut voittaa”). Nokka pystyyn ja uutta suunnitelmaa luomaan kohti tulevaisuuden kujeita.

Asiat ovat tottakai hyvä käsitellä, ja huono sijoitus ei tarkoita, että kilpailija olisi ollut huono. Läyhääminen ei vain ihan totta auta ketään, ja lietsoo vain pahaa oloa itse kullekin. Kitinät sikseen ja pilke silmäkulmassa takaisin sorvin ääreen. Kisojen jälkeenhän alkaa vasta se paras osuus, eli nousujohteinen kova treeni kohti seuraavaa etappia oli se sitten jo kirkkaana mielessä tai vailla minkäänlaista lukkoonlyöntiä. Ei muuta kuin astian ääreen ja rautaa liikkeelle!

Ja näin lopuksi muistuttaisin vielä, että edelleenkin tuomariäänet menevät harvoin täysin yksimielisessä harmoniassa, ja tuomariston äänissäkin esiintyy luonnollisesti hajontaa. Tämän vuoksi erimielisyyksiä lopullisiin tuloksiin tulee myös siellä katsomon penkeillä istuvien mielipiteissä, kun fitness-lajeissa niitä sijoituksia ei ratkaista objektiivisesti mitattavilla numeerisilla tulosmääreillä kuten nostetuilla kiloilla tai hypätyillä senttimetreillä. Kauneus on katsojan silmissä, ja tämähän nimenomaan on estetiikkalaji.

Lisäksi tuomaristossa istuu pakostikin aina jonkun kilpailijan tuttu, poseeraustreenin vetäjä, kaima tai ystävä, mutta se yksi tuomari ei pysty heittämään merkintää kenenkään muun seitsemän tuomarin paperiin. Jokaisen kilpailijan saama korkein ja matalin sijoitus myös jätetään huomiotta, eli vaikka kuinka tuomari haluaisi oman valmennettavansa voittavan, niin se paperiin isketty ykkönen ei paljoa mieltä lämmitä, jos kaikki muut tuomarit ovat iskeneet kilpailijan sijalle 12. Tuomariksi on mahdollista myös hakea kenen tahansa, joten antakaa ihmeessä palaa, jos koette olevanne ammattitaitoisempia. Jospa silloin saataisiin tuloksia, joihin sinäkin voisit olla tyytyväinen. Eikä tämä välttämättä ollut edes vitsi, eli hakemusta kehiin. ;)

Vahvaa alkanutta viikkoa! Kaboom!

Tsekkaa myös: Oikeusmurhia, salaliittoteorioita ja tuomaripeliä

Edellinen juttuni: Ykköstuotteeni kasvojen korostamiseen

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Facebook // Instagram // YouTube
Snapchat: piiapajunen

Piia Pajunen

6 vastausta artikkeliin “FITNESS CLASSIC JA OIKEUSMURHAT”

  1. Voiko tuomariksi päästä tosiaan kuka vain kiinnostunut vai edellyttääkö se omaa kilpailutaustaa tms? :)

    • Mun käsittääkseni kilpailutaustaa ei tänäkään päivänä vaadita, mutta aina hakuaikana vapaamuotoisen hakemuksen pohjalta koulutusprosessiin ja varjotuomaroimaan (useampi harjoitustuomarointi oikeassa kisatilanteessa) valkataan hommaan soveltuvimmat henkilöt. Varjotuomaroinnit läpäistessään he pääsevät tuomaroimaan Suomen Fitnessurheilu ry:n alla järjestetyissä kilpailuissa. Toki läpäisseidenkin tuomareiden tuomarointeja valvotaan, eli vaikka tuomaristatuksen olisi saavuttanutkin, niin pahasti penkin alle menneet tuomaroinnit voivat vetää tuomarin takaisin varjotuomaroinnin ja ”harjoittelun” puolelle virallisesta tuomaripenkistä. :)

  2. Hei, spottasinko sut just Yle Areenasta Muodonmuutoksia-ohjelmasta? :D oli ainakin kovasti saman näkönen tyty

    • Voi muuten hyvinkin olla, että mäkin siellä saatan vilahtaa, kun kuvasivat sitä Suomen Fitnessurheilu ry:n leirillä viime kesäkuussa. En siis itse ole dokkaria katsonut. :D

  3. Tuli mieleen kun katselin ton YLEn muodonmuutoksia- dokumentin ja siinä eräs kilpailija alkoi kimittää tuomarille että miksi hän ei ole jatkossa, on parhaassa kunnossa ikinä ja myös hänen valmentaja yhtyi valitukseen. Mimmin lavaosuutta ei näytetty, mutta oma veikkaus oli juurikin se, että esiintyminen oli puutteellista. Vaikka kuinka olisi ”parhaassa kunnossa ikinä” se ei näissä lajeissa valitettavasti riitä.

    • Oma paras kunto ei välttämättä vain riitä, ja vaikka kokonaisuus olisikin ihan timanttia, mutta jos lavalla seisoo sillä hetkellä 30 muuta myös todella timanttista likkaa, niin tuomarit joutuvat pudottamaan tällöin todella hyviäkin kilpailijoita todella nopealla päätöksellä. Kyseinen kilpailija oli siis mielestäni oikeasti tasokas, mutta tuo oli kyseisessä kilpailuissa todella tiukka sarja, josta hyvästä 30 tuomareiden piti pudottaa puolet supernopealla päätöksellä alkukilpailusta pois. Jos eliminaatiokierroksella osuu tällöin yksikin heikko poseeraus tai kulma, jossa näyttää muiden rinnalla selkeästi puutteelliselta, niin se voi ikävä kyllä olla menoa, vaikka olisikin hyvä kilpailija hyvässä kuosissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 62
Tykkää jutusta