Etelän vetelät

Jaahas ensimmäinen ensimmäinen kokonainen päivä kohteessa tuli vietettyä eilen, ja aika moneen otteeseen on tullut ääneen toisteltua, että tämä sunnuntaiyönä hetkellisenä päähänpistona varattu äkkilähtö oli ehkä tämän kesän huikein kuningasidea. Veikka Turkin auringon alla ei voi pieni ihminen valittaa, ja niinkuin aiemmin jo mainitsin, niin tällainen sopiva kahdeksan vuoden gäppi oli kerennyt muodostua tämän pariskunnan kahdenkeskeisten lomamatkojen välille. Voisi siis sanoa, että oli jo ehkä korkea aika heittää arskat päähän ja uppoutua lomamoodiin. Jos nyt seuraavaan reissuun ei kuluisi yhtä pitkää aikaa, niin saatan ehkä päästä yli tästä vääryydestä.

Molemmat meistä maailmanmatkaajista tulimme siihen lopputulokseen, että vaihtelun vuoksi oli ihan passeli valinta ottaa äkkilähdöllä perinteinen valmis pakettimatka. Kriteerit kohteelle kun oli lähinnä se lämpö ja aurinko, niin totesimme suomenkielisen matkaoppaan ohjatessa meidät lentokeltältä bussiin, että ai että kun on mukava heittää vaihteeksi aivot narikkaan. Sen verran ollaan kyllä reissailtu molemmat ja monissa eri tarkoituksissa (vaan ei kahdestaan täysin lomamielessä), joten on mieltähivelevää vaihtelua, kun aivosoluja eniten kuormittaa rankka pohdinta siitä, että lipaisisiko huuleen mehujään vai perinteisen jäätelöpuikon.

Marmaris Icmeler

Marmaris Icmeler Piia Pajunen

Tuo aurinko on kyllä sen verran kumma otus, että sen vaikutuspiirin alla naama on välittömästi kuin hangon keksi. Lämmön hivellessä hipiää ja UV-säteilyn tunkeutuessa sielun syvimpiin syövereihin saakka ei voi muuta kuin huikata stressin viimeisille rippeille soronoo. Sen verran leppoisaa on ollut meno, että kofeiiniövereitä säännöllisesti päivittäin nautiskelleena neitosena jäi ensimmäisen päivän piristeannos yhteen aamukahvikupposeen. Aika moinen pudotus tuosta 600-700 milligramman säännöllisestä päiväannostuksesta vain yhteen hunttiin, ja tämähän tapahtui lähes tiedostamatta ja ilman minkäälaisia havaittuja kofeiininuokkuja. Energiajuomiahan täällä ei näy juurikaan light-versioina, joten sopiva kofeiinin rationalisointi tulee kuin luonnostaan. Voi kyllä olla, että viikko Suomessa, ja homma kulkee takaisin samoilla vanhoilla kujeilla, heh.

Ruokahan täällä on sen verran ilmaista, että kaksi iloista reissaajaa on jokaisen kauppareissun päätteeksi poistunut ulos putiikista raikuvaa huutonaurua päästellen. Jos säkillinen ruokaa ja litroittain virvoitusjuomia tarttuu matkaan vaivaisella parilla eurolla, niin eihän hommalle voi kuin hekotella kitarisat auringossa kimmeltäen. Ulkomailla yksi lempipuuhistani onkin tuo elintarviketurismi, ja täälläkin on sitä tosiaan päästy myös harrastelemaan. Ainut ihmetyksen aihe tosissaan tällaiselle tuotenuuskijalle on, että proteiinia täältä ei tahdo löytää kovinkaan helpolla. Tai saahan sitä, mutta säädyllisen kerta-annoksen kyljessä tulee paikallisella tuotetarjonnalla imaistua huiviin ehkä neljän päivän rasvasaldot. Noh, onneksi kokkikolmosen taidot sekä matkalaukussa mukana kulkenut pettämätön sissipakkaus tuo ratkaisun tähän haasteeseen, eikä tyyliini muutenkaan kuulu tehdä kärpäsistä härkäsiä oli kyse sitten safkasta tai elämän tarkoituksesta. Nyt ollaan hei lomalla!

Piia Pajunen

xoxo,
Piia

Edellinen juttuni: Sporttiloman ainekset

Snapchat: piiapajunen
Instagram: piiapajunen

Piia Pajunen

Yksi vastaus artikkeliin “Etelän vetelät”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta