MITÄ ON YHDEN BLOGIPOSTAUKSEN TAKANA?

*Sisältää mainoslinkkejä

blogipostauksen takana

Mistä keksin aiheeni kaikkiin näihin postauksiin? Mitä kaikkea yhden blogipostauksen takana on? Näistä multa on kyselty jatkuvalla syötöllä jo pitkään, joten ajattelin valottaa asiaa hieman näin ammattibloggaajan näkökulmasta. Toki olen vähän sekalainen yrittäjä ja freelancer, mutta päätoimena itsellä kulkee tuo bloggaaminen. Perinteistä päivääni on vaikea tiivistää, sillä sellaista ei suoranaisesti ole. Päivät ovat hyvin vaihtelevia, enkä koe, että minulla olisi perinteistä maanantaita tai perjantaita saati  selkeästi eroteltua arkea, lomia tai viikonloppuja.

Luon materiaalia aktiivisesti blogiin ja Instagramiin, sekä YouTubea yritän pitää myös sopivalla otteella matkassa mukana. Leipä ei kuitenkaan tule pöytään vain kivoja kuvia näppäilemällä ja niitä näitä blogiin hölöttämällä, vaan itselläni matka elinkeinoksi on vaatinut ja vaatii edelleen paljon strategista suunnittelua, sähköposteja, palavereja ja kokonaisuuden hallintaa. Tästä sopasta saisi jo taas ihan oma postauksen, joten keskitytään tänään siihen, mitä yhden blogipostauksen takana on.

MITÄ ON YHDEN BLOGIPOSTAUKSEN TAKANA?

Inspiraatio, aiheet ja ideointi. Viime vuonna kirjoitin yli 300 artikkelia, joten ideointi ja inspiraatio on aika olennaisessa asemassa. Joskus ideat tulevat kuin tilauksesta, ja joskus inspiraatiota saa kaivella kissojen ja koirien kanssa. Sanotaanko kuitenkin niin, että ideoita ja aiheita periaatteessa kyllä riittää, mutta ajankohtaisella kulmalla kirjoittaminen ei todellakaan aina lähde automaattisesti lurittamaan. Meitsiltä löytyy siis puhelimesta että läppäriltä myös hyvä lista aiheideoita, joita kerrytän aina idean välähtäessä keskustelujen lomassa, kommenttiboksiin tupsahtavien viestien pohjalta tai ihan vain maailmanmenoa tarkkailemalla.

Pyrin itse välttämään peräkkäisesti samankaltaisia tai saman aiheisia artikkeleita, joten pyrin luomaan etukäteen viikolle suunnitelman aiheista. Suunnitelma elää kuitenkin vahvasti matkan varrella, sillä luovuutta ei voi aina hallita ja valjastaa, ja haluan pysyä aiheissani joustavana. Yritän kuitenkin sekoitella sopivalla miksillä informatiivisiä, kevyempiä ja viihteellisiä sekä enemmän ajatusta sisältäviä postauksia.

Kirjoittaminen. Kirjoittaminen vaatii aina sen pisimmän tovin. Postauksen luonteesta riippuen kirjoitan joko tunnepohjalta, materiaalia yhdistellen, faktoja tarkistellen tai taustatutkimusta tehden. Monesti luonnostelen tekstejä valmiiksi ikäänkuin suoltaen, toisena päivänä jatkan jäsentelyä, ja kolmantena viimeistelen sen. Joskus hyvällä mäihällä luon päivän aikana kokonaan tyhjästä ulos tujautettavan tekstin, jos homma lähtee hyvällä pöhinällä luistamaan. Työstän siis lähes aina useampia tekstejä rinnakkain, ja tästä ehkä kertoo se, että luonnoksissa lojuu tälläkin hetkellä miltei 90 artikkelia, hah!

Kuvaaminen. Jos kirjoitan selkeästi tietystä aiheesta, kuvaan erikseen tätä varten aiheeseen liittyvät informatiiviset kuvat. Esimerkiksi vatsalihasten oikeaan tekniikkaan painottava postaus tai suosikkimuroihin (haha, tämä oli muuten suosittu) liittyy aina kohdennettu kuvaaminen. Osa kuvista saattaa olla nopeammin nappaistuja, ja osan kuvaamisessa on käytetty selkeästi enemmän ”tunnetta” ja panostusta.

Todella harvoin kuitenkaan viimeistelen tekstiä ennen kuin saan liittettyä tähän sopivan kuvamaailman. Olen melko visuaalinen ihminen, ja tarvitse kirjoittamisen luomisprosessiin, jäsentelyyn ja viimeistelyyn selkeän kuvamaailman. Joskus käytän myös samoja kuvia uudestaan ihan ajan optimoimiseksi sekä tuntuisi myös sääliltä kohdella laadukasta kuvamateriaalia kertakäyttötavarana.

Editointi. Valitsen muistikortilta onnistuneet kuvat, siirrä nämä koneelle, ja editoin ne Adobe Lightroomilla. Tämä on siis niin sanottua jälkisäätöä, eli fiksailen valaistukset ja värit kohdilleen. Näillä kreiseillä photariskillseillä ei kuitenkaan kuvia sen suuremmin manipuloida, enkä siihen haluaisikaan lähteä. Blogini ydinkulma ei myöskään ole viimeisen päälle hiottu kuvamaailma, mutta tietty standardi itselläni on ulkoisissa puitteissa varsinkaan, kun tämä ei ole itselleni mitään harrastelua tai kevyttä puuhastelua. Haluan itse olla tyytyväinen jälkeeni, ja vain näin voin seistä ylpeänä työni takana.

Viimeistely. Luon erikseen postauksen kansikuvan Canva-ohjelma avulla, ja liitän sen postaukseen. Hakukoneoptimoin postaukset. Fiksaan otsikon houkuttelevaan ja hakukoneoptimoituun muotoon. Kirjoitan metakuvaukset (se, joka näkyy esim. Google-hauissa linkin tiivistelmänä). Valitsen sopivat avainsanat. Linkaan postauksen loppuun edellisen päivän postauksen sekä pari muuta aiempaa postaustani usein jollain tavalla aihepiiriin liittyen. Etsin ja linkkaan myös usein kuvissa päälläni olevat vaatteet. Yritän vielä lopuksi oikolukea tekstit kirjoitusvirheiden ja aivopierujen välttämiseksi, mutta ainahan sinne saattaa niitä livahtaam kun olet päivän samaa tekstiä tuijotellut.

Jakaminen. Jaan lähes jokaisen postauksen Facebookissa, Instagramin feedissa, InstaStoryssa sekä Snapchatissa. Vaihdan myös uusimman postauksen linkin Instagramin bioon. Luon myös erikseen InstaStoryyn ja Snäppiin käytettävät kuvat. Lukijat eivät siis löydä blogiin ihan itsestään vaikka portaalissa kirjoittaisikin, vaan ne on suurimmaksi osaksi ”hankittava”.

Kommentteihin vastaaminen. Olen siitä julmetun onnellinen, että oma lukijakuntani on todella aktiivista sakkia kommentoinnissa ja vuorovaikutuksessa, ja oikeastaan 99% kommenteista pysyy asiallisena myös kritiikin osalta. Parhaimmillaan mulla on mennyt puolitoista tuntia aamutuimaan vastaillessani edellisenä päivänä tulleisiin kommentteihin, sillä haluan panostaa oikeasti siihen arvokkaaseen vuorovaikutukseen. Joskus kommentointi herättää myös niin mielenkiintoista keskustelua esimerkiksi toisesta näkökulmasta asiaa pohtien, että meinaa omista vastauksista tulla blogipostauksen mittaisia, huuups.

Lisäksi viestejä ja palautteita blogipostauksen aiheisiin liittyen tulee melko paljon myös muihin kanaviin ja yksityisviesteillä. Näihin yritän parhaani mukaan myös varata aikaa, mutta joskus tunnit eivät riitä, enkä halua olla 24/7 tavoitettavissa. Välillä (tai oikeastaan aika useinkin) tunnen huonoa omatuntoa siitä, etten kaikkiin yksityisviesteihin millään kerkeä vastaamaan.

blogipostauksen takana
Fila- T-paita: TÄÄLTÄ*

”Näkyvän työn” määrä on itselläni toisaalta yllättävän pieni, ja kaikkeen päälle tulevaan sälään menee välillä yllättävän paljon aikaa. Bloggaaminen on kuitenkin opettanut itselleni (ja lähipiirilleni) yllättävän paljon yrittäjyydestä, ja on tarjonnut aivan loistavan väylän yrittämisen mielenkiintoiseen ja koukuttavaan maailmaan. Loikka tuoreesta diplomi-insinööristä yrittäjäksi olisi kyllä muuten jäänyt todennäköisesti tekemättä. Nytpä tarkoituksena olisikin syksyllä lähteä pöhisemään laajemmin yrittäjäpuolella, ja taustatyö tässä rinnalla tätä ajatellen on hiljalleen lähtenyt käyntiin. Lisäksi suunnitelmana olisi kouluttautua hieman lisää parillakin eri osa-alueella, mutta näistä lisää myöhemmin.

Olen kyllä vähintäänkin fiilareissa tulevasta syksystä, ja silloin tulee myös omaan yrittäjän arkeeni melko isoja ja äärimmäisen toivottuja muutoksia, joista yksi todella merkittävä on se, että siirryn pois kotitoimistosta. Jeaaah! Vaikka unelmani oli pitkään pystyä tekemään töitä kotoa käsin, niin käy se jossain vaiheessa puuduttavaksi ja omassa kuplassa puurtaminen tappaa luovuutta ja kehityksen nälkää työrintamalla, ja tämä on viimeinen niitti itselleni jatkuvan kehityksen jahtaajana. Nytpä tässä vähän lataan kesällä akkuja yrittäen pitää hommat hyvällä pöhinällä pyörimässä mutta myös hieman sopivalla asteikolla lomaillen. Aloitetaan nyt huomenna ihan sillä, että nappaan läppärin matkaan ja körötellään luonnon helmaan mökille miehen kanssa. Parasta!

Muikeaa tiistaita joka kolkkaan!

Vilkaise myös:
Kun sun työ ei ole millään tavalla arvokasta
& Mikä bloggaamisessa ärsyttää?

Edellinen juttuni:
Viikon treenipäiväkirja – Miten treenaan nyt?

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram

KUN SUN TYÖ EI OLE MILLÄÄN TAVALLA ARVOKASTA

*Sisältää mainoslinkkejä

Et pelasta ihmishenkiä. Et mullista tieteen tai teknologian maailmaa. Et pidä toista ihmistä kädestä työsi mukana. Maailma ei pelastunut tämänkään työpäivän aikana eikä huomisellakaan työsuoritteella tulla Nobelia takataskuun nappaamaan. Onko työsi siis täysin arvotonta? Mistä työn arvokkuus muodostuu, ja kenellä niistä on oikeus huudella?

Työn arvokkuus ei ole pelkästään mielipideasia. Jos työstä maksetaan palkkaa, se usein on jollain tasolla kannattavaa ja arvokasta. Jos näin ei ole, ei palkkaa ja korvausta panoksesta yksinkertaisesti kovin kauaa makseta. Kuka maksaisi kenellekään työstä, josta ei saataisi mitään lisäarvoa kenellekään tai millekään muulle? Niinpä.

Työn arvoa ei myös aina mitata rahassa. Sehän nyt on nähty jo moneen otteeseen, sillä alipalkattuja mutta sitäkin arvokkaampia aloja löytyy ja lehtien otsikoissa. Sitten lisäksi ovat nämä tyhjäntoimittajat, joiden kuulemma pitäisi mennä oikeisiin töihin. On kaikenmaailman tubettajaa, kirjailijaa, taiteilijaa, näyttelijää ja tv-juontajaa. Bloggaajia, somevaikuttajia ja herranisä vielä urheilijoita. Mistä jumankauta niillekin maksetaan! Siellä ne vain hurvittelevat, kun muut istuvat töissä kasista neljään.

Pysähdytäänpä hetkeksi pohdiskelmaan ja pureksimaan asiaa. Jos maailmasta poistettaisiin kaikki nämä so called ”tyhjän toimittajat”, niin mitä jäisi jäljelle? Kun elämä olisi sitä ”oikean työn paiskimista”. Työpaikan kahvipöydistä poistuisivat leppoisat keskustelut eilisestä Temptation Islandista. Kaveriporukan kanssa ei jännitettäisi hiessä ja paineessa kirosanoja heitellen jääkiekkomatsin tuloksia ohrapirtelö lapasessa. Netflix ei enää tarjoaisi enää nollausta raskaan päivän päälle, eikä sen korvaajaksi löytyisi yhtäkään kirjaa, naistenlehteä tai leppoisaa soittolistaa. Netistä ei löytyisi mitään keveää seurattavaa. Vain ilmoituksia avoimista työpaikoista, vakavia uutisia maailman julmuuksista ja läjä tylsiä ja mielikuvituksettomia huonekalumainoksia. Ai että, miten houkutteleva tällainen maailma! Eli menkää vaan kaikki oikeisiin töihin, niin tulee tästä maailmasta vähän parempi paikka!

Levi’s T-paita: TÄÄLTÄ* // Dr.Denim-farkut: TÄÄLTÄ*

Kuka ja mikä määrittää työn arvokkuuden? Kuka tekee oikeasti niin korvaamatonta työtä, ettei sitä voisi tai saisi vähätellä? Me kaikki. Me kaikki maksamme veromme tehtyä työtä vastaan saadusta palkkiosta. Me kaikki kannamme kortemme kekoon tämän kansantalouden pyörittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Meidän jokaisen palkkapussista maksetaan siitä ilmaisesta koulutuksesta, laadukkaasta sairaanhoidosta ja meille taatusta perusturvasta, joista jokainen meistä pääsemme täällä Suomessa nauttimaan tavalla tai toisella.

Raha ja tulot aiheuttavat tunnetusti närää ihmissieluissa. Toisen tulo ja sen ”helppous” ärsyttää aina yhtä jos toistakin Mattia tai Meijua. Jos sen tuohen saaminen on niin pirskatin vaivatonta, niin perässä saa ja kannattaakin mennä itsekin. Jos massia näyttää tulevan tyhjäntoimittajien työnkuvalla helposti, niin sinne vaan! Mikään ei tule koskaan ilmaiseksi tai harvoin edes helpolla, vaikka se ulkopuolisen silmään saattaa siltä näyttääkin.

Aina voi myös yrittää keksiä (teko)syitä, miksi joku on menestynyt tai alkanut tienaamaan palkkansa pussiin kaikenmaailman turhalla hömpöttelyllä. Todellisuus on kuitenkin lähes aina se, että riskejä on otettu, itsensä on laitettu likoon ja hypätty melko rajustikin epämukavuusalueelle. Toinen fakta on myös se, että kun siitä ”turhasta hömpöttelystä” tulee ammatti ja elantosi riippuu tästä, niin sen mukavan harrastelun mentaliteetti kokee aika suuren muutoksen.

Kenenkään tulo ei ole koskaan toiselta pois, vaan päinvastoin. Jos naapurisi kiskoo kuukausittain paksumpaa palkkanippua, niin aivan mieletöntä! Tämähän tarkoittaa sitä, että sinne verokirstuun kilahtaa niitä paljon vaadittuja killinkejä yhä enenemissä määrin. Tätä me kaikki täällä Suomessa tarvitsemme, jotta homma toimisi myös tulevaisuudessa, ja saataisiin vaikka ne alipalkatut ja myös äärimmäisen tärkeää työtä tekevät varhaiskasvatuksen ammattilaiset saamaan työstään ansaitsemaansa palkkaa. Suomella pärähtikin jo satanen mittariin, ja jos halutaan joskus nähdä sen toisenkin satkun paukkuvan, niin siihen tarvitaan myös niitä sinun silmissäsi arvottomilta mahdollisesti vaikuttavia pestejä.

työn arvokkuus

Kaiken työn välillinen vaikutus on myös huomioitava. Jokainen työ ei pelasta ihmishenkiä. Jokainen työ ei edes viihdytä tai ilahduta. Jokainen työ ei korjaa meitä hankaloittavia arkisia teknisiä vikoja tai ohjaa avun tarpeessa olevia ihmisiä oikealle tielle. Kuitenkin erilaisia toimenkuvia tarvitaan täydentämään sitä kokonaiskuvaa. Otapa ne samperin rasittavat hyttyset pois ravintoketjusta, niin lähtee sieltä muutkin lajit kuolemaan sukupuuttoon tai kärsimään hätää näkien.

Työnkuva on tällä hetkellä käymässä läpi aivan järisyttävän suurta muutosta. On hyvinkin todennäköistä, että se pesti, josta tällä hetkellä ammatteihinsa valmistuvat intoa puhkuvat tulevaisuuden toivot vuosikymmenten päästä eläköityvät, ei ole vielä edes keksitty. Nykymaailma mahdollistaa myös älyttömän monia keinoja toteuttaa mitä kattavammalla kirjolla löytyviä elinkeinoja ja tapoja maksaa veroja Suomeen, ja näitä posahtelee koko ajan lisää. Kuinka mahtavaa! Maailma mullistuu koko ajan, ja me tavan tallaajat sopeudumme tähän muutokseen luovalla hulluudella.

Asujuliste: TÄÄLTÄ* // Kirjainjuliste: TÄÄLTÄ* // Mustat kehykset: TÄÄLTÄ*

Kaikki nallekarkit eivät mene aina tasan, eikä ökyrikkaille tulomagneeteille tarvitse erikseen kunniakulkuetta järjestää isommista verosekeistään. Kaikilla meillä on oma osuutemme tässä valtiossa tulojemme suuruudesta tai työnkuvastamme riippumatta. Jos joku on tässä maassa työttömyyslukujen poksuessa onnistunut itsensä ja perheensä elättämään omalla panoksellaan luovalla tai perinteisemmällä tavalla, on se vain hienoa. Jokaisen työ on arvokasta. Jos ei suoraan sinulle, niin ainakin tekijälleen ja tälle kansantaloudelle. Sinäkin olet osa sitä.

Ansaittua viikonloppua jokaiselle raskaan työn raatajalle!

Kurkista myös:
Miten elätän itseni? Tienaako fitnessammattilaisena?
& Miten yhdistää urheilu ja yliopisto-opinnot?

Edellinen juttuni:
Meidän häät – Ruoka, juoma ja tarjoilut

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram