Onko ruokasi oikeasti terveellistä?

Törmään ihan älyttömän usein kysymyksiin, että onko tämä tai tuo ruoka terveellistä? Mitään yksittäistä ravintoainetta on paha suoraan sanoa terveelliseksi tai epäterveelliseksi. No okei, transrasvoja kilokaupalla päivittäin mutustamalla tuskin hyvää seuraa, eikä arsenikkia kannata aamupuuroon sekottaa. Jäätelö, einespitsa, light-limu tai suklaa kohtuullisina annoksina silloin tällöin eivät kuitenkaan ketä sairastuta tai lihota, jos muu ruokailu on kunnossa ja elämäntavat tasapainossa. Päinvastoin spiruliinajauhe aamuisin ei tee sinusta suoraan terveyden perikuvaa. Kyse on kokonaisuudesta.

Terveellisyys on katsojan silmissä

Terveellisyys on suhteellista. Ihan kuten kauneus, se on katsojan silmissä. Vastaajasta riippuen se voi tarkoittaa vähärasvaista, lisäaineetonta, luomua, vähähiilihydraattista, vähäkalorista, käsittelemätöntä, ravinnerikasta tai sisältää paljon kuituja, vitamiinejä, hivenaineita ja suojaravinteita. Etenkin makeutusaineet tuntuvat herättävän ihmisissä suurta kahtiajakoa, ja itselläni näistä minulle paasaaminen herättää lähinnä hohhoijaa-fiiliksen. Olen kyllä niihin perehtynyt, enkä ole vieläkään vakuuttunut, että silloin tällöin kohtuullisina annoksina ne eivät tee minulle hallaa.

Yliherkkyyksiä varmasti löytyy ihmisiltä, mutta kyllähän allerginen ihminen voi kuolla yhden maapähkinän nieltyään, ja kuka tahansa meitä voi riittävän määrän vettä kitattuaan kuolla myrkytykseen, mutta se ei tee kummastakaan näistä yleisesti yksiselitteisesti vaarallista. Tutkimuksia löytyy lisäksi jokaisesta aiheesta moneen lähtöön, ja osa saaduista tuloksista on päteviä ja osa ei. Makeutusaineet toki sellaisenaan eivät todellakaan terveellisiä ole, enkä niitä kenellekään suosittele päivittäiseen ravintoon varta vasten lisäämään, mutta kohtuullisella käytöllä en henkilökohtaisesti katso tästä olevan hallaa. Tämä oli toki vain oma mielipiteeni.

Osa näkee tämän terveellisenä ja osa epäterveellisenä välipalana

Ei se laatu, vaan se määrä

Nykyään on trendikästä syödä terveellisesti ja siten, että ravinto koostuu niistä kuuluisista puhtaista ravintoaineista. Mielestäni tämä on ihan positiivinen juttu. Se kuitenkin, missä tunnutaan menevän usein metsään niin että humpsahtaa, on se määrä. Joku kaunis päivä sujauttaessasi omat suupalasi kalorilaskuriin huomaat eläneesi viimeiset kaksi vuotta joka päivä 1200-1500 kalorilla.

Tähän päälle vielä järkyttävä määrä treeniä päälle, niin en katsoisi tämän olevan pitkällä tähtäimellä kovinkaan terveellistä ravintopolitiikkaa, vaikka ateriasi koostuisivatkin värikkäistä kasviksista, laadukkaista proteiininlähteistä, pehmeistä rasvoista ja paljon kuitua sisältävistä hiilihydraatinlähteistä. Vaikka vuodesta toiseen söisit kuinka luomukasviksilla ja superfoodeilla höystettyä ravintorikasta sapuskaa, mutta energiasisältöä kuvaa termi nälkävuosi, niin en tiedä voisiko tätä suoraan terveelliseksi kuvailla, vaikka kivan värikkääseen salaattikuvaan iskisi Instagramissa kuvatekstin alle #healthyfood.

Lisää aiheesta: Jos te kiinteytymistä tavoittelevat naiset vain söisitte

Henkinen puoli

Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet ravintoasioista, tähtäävät usein terveellisyyteen. Suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme osa tavan tallaajista tuppaa viemään tämänkin asian yli että heilahtaa, ja jokainen suupala on tarkkaan mietitty ja optimoitu. Jokainen ateria on koottu vain viimeisen päälle mietityistä osasista, ja kastikkeita ei missään nimessä käytetä, leipää ei syödä saati margariinia käytetä, sokeri lepää täyspannassa ja päivänmittaan syödään vaikka minkänäköistä lompakon lommolle vetävää superfoodia ja tarpeetonta ravintolisää. Tällä en todellakaan tarkoita, etteivätkö jotkut vitamiinilisät, superfoodit ja lisäravinteet olisi hyvästä, sillä käytän niitä itsekin. Tiettyjä pystyn käsi sydämmellä suosittelemaan muillekin, mutta näiden ympärille omaa ruokaympyräänsä ei kannata pelkästään rakentaa.

Toki tässä ravinnon optimoinnissa ja hifistelyssä ei ole mitään väärää tai haitallista niin kauaa, kun se tuntuu itselleen hyvältä, se tehdään oikeista syistä eikä tämä aiheuta ahdistuksen tunteita vintillä. Liika suorittaminen on tuskin missään asiassa hyväksi, vaikka ulkoisesti sillä saatetaankin saada tuloksia näkyviin ja nopeasti. Tämä voi kuitenkin kolahtaa jossain vaiheessa omaan nilkkaan ja rajusti, jos hommaa ei ole rakennettu pitkällä kantimilla kestävälle alustalle. Nyt en puhu pelkästä fyysisestä terveydestä vaan asia koskee yhtälailla henkistä puolta. Tähän on myös hyvä lisätä, että termi ”tiukka ruokavalio” on myös erittäin suhteellinen. Jonkun toisen ”rento ravintomalli” voi aiheuttaa toiselle suurta henkistä tuskaa rajoittuneisuuden vuoksi, kun taas toisen mielestä oma tiukka ruokavalio voi toiselle olla hyvinkin lepsu ja salliva.

Lisää aiheesta: Milloin syömisestä tuli niin vaikeaa?

Yksiselitteisesti voi siis olla vaikeaa kuvailla ravinnon terveellisyyttä, sillä sille on olemassa niin monta erilaista määritelmää tai vaihtoehtoista toteutustapaa. Kyse on kuitenkin kokonaisuudesta, joka muodostuu monista eri tekijöistä kuten esimerkiksi energiasisällöstä, yksittäisten ruoka-aineiden määrästä, laadusta, yksilöllisistä henkisistä sekä fyysisistä tarpeista ja henkisestä tasapainosta. Tärkeintä ruokavaliossa kuitenkin on, että juuri sinä voit hyvin ja se sopii juuri sinun tarpeisiisi. Ja kyllä, myös terveellinen ruokavalio voi sisältää silloin tällöin pullaa tai makkaraa. ;)

Leppoisaa keskiviikkoiltaa joka iikalle!

Edellinen juttuni: 16 weeks out – Kisapreppi käynnissä!

Seuraa minua:
Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Ruokapäiväkirjaani ennen kisaprepille siirtymistä

Sis. mainoslinkkejä*

Viimeisiä hetkiä viedään ennen kisaprepin starttaamista, ja sainkin lukijaltani toiveen pamauttaa ilmoille vielä yhden ruokapäiväkirjan ennen kiristelytalkoiden käynnistymistä. Toiveeseen on nyt vastattu, ja tässä se tulee! ;)

TORSTAI

Aamupala: Smoothie (heraa, maustamatonta jugurttia, marjoja, mehukeittoa, viherjauhetta) ja pari palaa raakasuklaata

Lounas: Bataattia, possun lehtipihvi valkosipulin ja chilin kera öljyssä paistettuna, kreikkalaista jugurttia ja kasviksia

Välipala: FAST Pudix-prodevanukas, omena ja klementiini

Päivällinen: Lindahlin kookosrahka ja pussillinen Linkosuon ruissipsejä (nam!)

Iltapala: Omena sekä neljä ruisleipiä, jossa päällä possun lehtipihvi suikaloituna sekä avokadotöhnää (avokadoa, sitruunamehua, suolaa, chiliä ja valkosipulia)

smoothie-resepti-aamupala bataatti-uunissa fast-pudix  avokadolevite

PERJANTAI

Aamupala: Sama aamupala kuin edellisenä päivänä + omena

Lounas: Neljä taikaruisleipää, jossa päällä lohta, juustoa, kasviksia ja valkosipulidippimausteella terästettyä kreikkalaista jugurttia

Välipala: FASTin Max-protskupatukka sekä mysliä kreikkalaisella jugurtilla

Treenin aikana: FAST Intra + FAST Vitargo + viherjauhe

Treenin päivällinen: Lohipastaa

Iltapala: Skyr + kaksi leipää margariinilla

ruokapaivakirjaa-7 ruokapaivakirjaa-8 fast-max

Päivät menivät siis energiansaannin puolesta itselleni aika perinteisellä kaavalla, ja kalorinsaantini ja makrojakaumani noudattivat pattiarallaa joka päiväistä saantiani, josta kirjoittelinkin aiemmin tällä viikolla oman postauksen. Ensi viikko siis vielä aikaa syödä samoilla määrillä, ja sitten strattaakin koko kevään mittainen kisapreppi, joka toki jatkuu tuonne kesän puolelle. Herkullista viikonloppua kaikille!

BTW. Vielä tänään ja huomenna House of Brandonilta saa -20% lisäalennuksen jo alennetuista tuotteista koodilla JNSLS! Nyt lähtee halvalla, joten tsekkaa kaikki alet TÄÄLTÄ*!

Edellinen juttuni: Voiko olla fit, vaikka kropassa olisi läskiä?

Seuraa minua:
Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen