Miltä näyttää 156 cm ja 61 kg?

Sis. mainoslinkkejä*

Shieet! Aika tuhti hobitti! Näin voisi otsikon mukaisilla strategisilla mitoilla olettaa, ja näinhän tuo osittain onkin. Vatsapaloja ei juurikaan näy, vaikka hyvinä päivänä oikein osuvassa valaistuksessa ne saattavat sieltä hieman pilkotella. Pakarasta löytyy sitä laardia, ja voin kertoa, ettei huonossa ryhdissä sohvalla vatsa pitkällä röhnöttäessä ensimmäisenä tule mieleen ammattilaistason fitnesskisaajaa. Eli jos sinullakaan ei peilistä kurkkaa heti ensimmäisenä aamulla vatsapalat ja tuolille istuessasi housun nappi kiristää ja vatsaan tulee makkaroita, niin hei, sama homma täällä!

Hyvä ryhti ja vatsa sisään! Sillä pääsee pitkälle, hah! ;)

Niin kilpaurheilussa kuin elämässä yleensäkin on osattava keskittyä muuhun kuin omaan ulkonäköön. Elämää on elettävä myös pitkäjänteisesti, jos jotain pysyvää haluaa saavuttaa. Jos miettisin ensisijaisesti kivoja sadoittain ja jopa tuhansittain tykkäyksiä kerääviä Instagram-kuvia, joissa vatsapalat vilkkuvat terävinä ja peräsin olisi tiukaksi hiottu, niin voisin samantien heittää hyvästit kaikille tavoitteilleni ja unelmilleni urheilulajini parissa. Se mitä kylvän nyt, tuottaa satoa myöhemmin. Enkä todellakaan puhu nyt kivoista somekuvista vaan tavoitteistani kilpaurheilussa.

Kun tähdätään optimaaliseen lihaskasvuun ja ominaisuuksien kehittämiseen, riittävä ravinto sekä palautuminen näyttelevät olennaista roolia. Jos haluaisin pysyä kireänä ympäri vuoden, niin joutuisin tinkimään optimaalisesta lihaskasvusta ja kehityksestä kisalavoja ajatellen aikalailla. Kaikkea ei kannata haalia samanaikaisesti, kuten olen jo useampaankin otteeseen blogin puolella jauhanut. Kertaus on kuitenkin opintojen äiti.

Ja mitä tulee myös ihan tavallisiin kehonmuokkausprojekteihin ilman kisatavoitteita, niin pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Suurin osa normaaleissa kehonrasvoissa olevien henkilöiden kehonmuokkaustavoitteista keskittyvät nimenomaan sekä rasvanpolttoon että muodon hankkimiseen lihaskasvun avulla. Nopeat lottovoitot ovat osalla ihmisistä täysin mahdollisia, mutta ei kuitenkaan kaikilla. Hyvilläkin geeneillä varusteltu yksilö joutuu usein tekemään duunia, uhrauksia sekä valintoja näiden kahden tavoitteen väliltä, ja heidänkin on tuloksia haaliessaan ajateltava asioita pitkällä tähtäimellä. Mitä huolellisemmin hiot perustan kuntoon ja jaksat tehdä perusteellista pohjatyötä, sitä todennäköisemmin saat oikeasti kestäviä sekä vakuuttavia tuloksia.

Ihminen ei vain voi polttaa rasvaa koko aikaa ja vuodesta toiseen yhtä soittoa, sillä jossain vaiheessa kroppa pistää vastaan. Lihaskasvukaan ei kovin tehokasta tahdo enää olla jatkuvilla miinuskaloreilla, jollei puhuta aivan aloittelijasta. Se mitä haluan tällä kertaa korostaa on se, että uskalla luoda kärsivällisesti hyvä pohja. Se voi tarkoittaa sitä, että joudut joksikin aikaa työntämään syrjään haaveet sixpäkistä ja keskityttävä rakentamaan pohjaa sille kuuluisalle ”kiinteytymiselle”. Ja jos sormesi hapuilevat jatkuvasti vyötäisillesi makkaroita nipistelemään ja peilikuvassa ensimmäisenä silmäsi hakeutuvat heti kaikkiin epäkohtiin, niin lopeta tämä. Anna niiden nyt välillä olla rauhassa, ja keskity itsesi kehittämiseen ja pohjan luomiseen.

Syö riittävästi tavallista ruokaa, nollaa aerobiset edes hetkeksi ja keskity treenaamaan salilla nousujohteisesti. Kovaa ja viisaasti. Nyt en tarkoita mitään pumppipamppitreeniä, vaan lyö sarjoihin lisää rauta ja väännä tiukkoja sarjoja. Keskity nimenomaan pistämään salilla lihakset koville eikä niinkään henkityselimistöä tai hikirauhasia, vaikka nekin voivat ohessa runtua saada. Kun keho ja aineenvaihdunta on saatu pyörimään korkeilla kaloreilla ja ilman turhia aerobisia sekä luiden ympärille on rakennettu huolella komeaa muhkuraa, niin myöhemmin eteen tuleva kiristelyvaihe tulee olemaan todennäköisesti melko helppoa kauraa ja lopputulos rautaisen kova. Ah, miten polttelevan siisti pitkän ajan missio, ainakin omasta mielestäni!

Jos olisin itse viimeiset viisi vuotta keskittynyt ensisijaisesti vatsapalojen esillä pitämiseen, niin voisin todennäköisesti a) näyttää lähes samalta kuin viisi vuotta sitten ja b) olla tällä hetkellä ilman minkäänlaisia saavutuksia urheilun saralla. Kaikki on lopuksi kiinni siitä, mitä itsestäsi ajattelet ja miten itsesi kannat. Normaalipainoisen kehonmuokkaus ei ole mikään puolen vuoden superdieetti vaan vuosien työ, joka kantaa hedelmää pitkällä aikajänteellä, jos asioita maltetaan tehdä oikein ja huolella. Ja itseasiassa hyvin usein näissä käykin niin, kun lopetetaan se lottovoiton tavoittelu ja ruvetaan tekemään asioita pitkäjänteisesti, niin tuloksia tuleekin hyvin nopeasti, mutta et voi tietää, ellet koeta.

Toppi: Nike // Aim’n trikoot: TÄÄLTÄ* // Treenikengät: TÄÄLTÄ*

Itselläni matka tähän pisteeseen on ollut pitkä mutta antoisa. Pitkäjänteinen työ on itselleni aina ollut erittäin kiinnostavaa ja houkuttelevampaa kuin nopeat tulokset. Lyhyisiin projekteihin pystyy melkein kuka vaan, mutta pitkä tuloksekas duuni vaatii jo enemmän. Muutama vuosi takaperin näytin samoissa mitoissa aika erilaiselta, mutta huolellinen työ kantaa hedelmää. Muutenkaan tähän leikkiin lähteminen ei edes lähtenyt ulkonäköasioista, vaan raahasin päärynävartaloni salille alunperin kilpaurheilua varten, että olisin päässyt heittämään fitnesslavoille voltteja, hah. Samalla tiellä ollaan edelleen, ja vitsi miten upeita asioita olen tämän matkan varrella saanut kokea ja kuinka paljon olen oppinut.

Ja jos tuntuu, että ne täysin normaalit vatsarasvasi aiheuttavat vaivaa tämän pohjatyön luomisen ohessa, niin tässä pari omaa vinkki vitosta. Ryhti pystyyn, vatsa sisään ja valitse päällesi muotojasi imartelevat vaatteet. Kyllä minäkin voisin olla tämän hetkisessä olomuodossani plösö, mutta olen päättänyt, etten ole, hah! :D

Mahtavaa viikonloppua ja kovia treenejä!

Tsekkaa myös aiheeseen liittyen:
Jatkuva kiinteytymisen tavoittelu vie vain turmioon
Treenaatko paljon ja kovaa muttet kehity?

Edellinen juttuni: Onko ruokasi oikeasti terveellistä?

Seuraa minua:
Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen

Herkkukorneri – Jäätelömaistajaisten paikka!

Aika laittaa tulille jo kuudes osa suuren suosion herättäneistä jäätelöille kylmää kyytiä antavista Herkkukornereista. Jälleen kerran luvassa lahjomatonta arvostelua kylmäaltaan valikoimista, jotta sinä arvon herkkusuinen kuluttaja voisit välttyä perjantai-illan hutiostoilta ja puolestaan osaisit valita päältä ne kermaisimmat herkut! Toki makuasioista voi kiistellä, ja tälläkin kertaa luvassa vain järkkymättömimmät ja lahjomattomimmat mielipiteeni. No turhaanpa tässä lörpöttelen, joten siirrytään itse astian äärelle!

ingman-creamy-englantilainen-lakritsi

Ingman Creamy – Englantilainen lakritsi
Vähälaktoosista vaniljakermajäätelöä, lakritsikastiketta, lakritsipaloja ja lakritsirakeita

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsee Ingman Creamyn Englantilainen Lakritsi. Olin pitkään skippaillut tätä vaihtoehtoa, sillä oletin sen olevan liian lähellä perinteistä tiiliskivijäätelöiden lakritsaa. Toki tuota perinteistä lakritsijäätelöä olemme äiskän kanssa vetäneen kahdestaan vuosia sitten kuin hullu puuroa, joten en tiedä mikä tässä yhtälössä sitten kiikasti.

Noh, puolikkaan paketin tätä kiskoessani täytyy todeta, että ei olisi pitänyt skipata aiemmin. Jäätelössä on Ingman Creamyille tyypillinen superpehmeä lusikoitava koostumus, ja tämä yhdistettynä runsaalla kädellä siunattuun lakritsikastikkeeseen niin homma yksinkertaisesti toimii. Sekaan heitetyt lakritsirakeet kruunaavat kokonaisuuden, ja ne tuovat mukanaan Turkisk Peber-jäätelöpuikon vivahteen, joka sopii tähän kokonaisuuteen kuin puolukka pönttöön. Nam!

kolmen-kaverin-jäätelo-suolainen-kinuski-paahdettu-pahkina

Kolmen kaverin jäätelö – Suolainen kinuski & Paahdettu pähkinä
Suolaista ja makeaa, reilusti kinuskia ja paahdettua pähkinää

Tämä kyseinen Kolmen kaverin jäätelö oli pakko ottaa testiin ihan siksi, että olin saanut tästä niin monta vahvaa suositusta joka ikiseen Herkkukorneriin joko kommentiboksiin tai Facebook-jaon alle. Härreguud, kiitos suosittelijoille, sillä tämähän oli aivan jäätävää herkkua.

Läpi purkin virtasi täyteläinen kinuskikastike, jonka seassa oli oikeasti tunnistettavia ja mukavan muhkeita pähkinän paloja. Nyt siis en puhu mistään sekaan hukkuvasta rouheesta, jonka ainesosia joutuu arvailemaan, vaan ihan ehdoista ja kunnollisista pähkinän palasista. Itse olisin silti toivonut, että jäätelö olisi ollut inasen verran makeampaa, ja koostumuksessa tämä jää Ingman Creamyille kakkoseksi, mutta täytyy silti todeta, että kaiken kaikkiaan erinomainen herkuttelujäätelö!

ingman-daim-jaatelo

Ingman – Daim
Vaniljanmakuista jäätelöä ja maitosuklaapäällysteisiä mantelikrokantin paloja

Kaikennäköiset suklaa- ja keksibrändien jäätelöversiot tuntuvat olevan kovaa huutoa, ja valehtelisin, jos väittäisin, etteikö tämäkin jäätelöpurkki tarttunut kylmäaltaasta ostoskoriin ihan vain tuon ”Daim”-logon vuoksi. Osasin jo samaan perheeseen kuulunutta Oreo-jäätelöä syötyäni odottaa ulkoasun perusteella hieman samantyylistä melko tasaista makuelämystä, ja ennakko-oletukseni osui täysin oikeaan.

Jäätelö oli mukavan pehmeän kermaista laadukasta vaniljajäätelöä, jonka seassa sopivan kokoiset daimrouhepalat toimivat erittäin hyvin. Mitään makuhermoja räjäyttävää elämystä siis tästä jäätelöstä voi saada aikaiseksi, mutta toisaalta yksinkertainen on välillä oikein passeli vaihtoehto. Tämä olisi ollut erittäin kovaa valuuttaa, jos seasta olisi löytynyt esimerkiksi meheviä toffeekastikesuonia, joka olisi nostanut tämän jäätelön uusiin sfääreihin.

master-taste-cookie-dough-lidl-gelatelli

Gelatelli – Master of Taste Cookie Dough

Näitä Lidlin Ben & Jerrys-kopioita on pyydetty testailemaan aiempien Herkkukornereiden kommenttiboksissa useampaan otteeseen, ja nyt sitten otin neuvosta vaarin, ja iskin lusikkani tähän purkkiin. Ensimmäinen ajatukseni jäätelökauhaa purkkiin iskiessäni oli, että benkkujenkkukopiointi on ainakin siinä mielessä onnistunut, että jäätelö oli kuin tiiliskiveä. Omasta mielestäni jäätelön kuuluu olla sen verran pehmeää jo valmiiksi, että sen saa suoraan pakastimesta kauhottua kulhoon pehmenemään ilman, että jykevä jäätelökauha vääntyy mutkalle.

Vihdoin maisteluvaiheeseen päästyäni kääntyivät suunpielet jo ylöspäin ja otsassa ollut nakki painui takaisin sisään. Seassa olleet mehevän rouheat keksitaikinanokareet olivat erittäin positiivinen yllätys, ja toivat todella mukavaa suutuntumaa jäätelöön. Tähän kuitenkin oma iloni tämän jäätelön osalta jäikin, sillä muuten jäätelö oli melko tasapaksua tavaraa jähmeällä koostumuksella. Hyväähän tämä oli, mutta tarjolla kun on nykypäivänä erittäin laadukkaita vaihtoehtoja, niin vähän jalkoihin silloin tämä jää, ja Herkkukornerissa ei säälipisteitä anneta! ;)

kommentointi-5

Tämänkertaisten jäätelöiden keskinäinen ranking ja pisteytys:

1. Kolmen kaverin jäätelö – Suolainen kinuski & Paahdettu pähkinä 4,5/5 – Erinomaisen laadukasta herkuttelujäätelöä osuvilla sattumilla höystettynä

2. Ingman Creamy – Englantilainen lakritsi 4/5 – Erittäin maistuvaa ja pehmeää lakritsijäätelöä mukavalla twistillä

3. Ingman – Daim 3,5/5 – Oikein maukasta mutta hieman tylsähköä perusjäätelöä herkullisilla krokanteilla

4. Gelatelli – Master of Taste Cookie Dough 3/5 – Makuelämyksenä oikein passeli, mutta koostumus jätti kylmäksi

Nyt alkaa tällä likalla olemaan viimeiset jäätelönmaistajaiset vietetty tämän kevään osalta, mutta Herkkukorneri ei kuole, vaan hiljenee jäätelöiden osalta hetkeksi. Uusia odotellessa tsekkaa ihmeessä myös edellinen Herkkukorneri! ;)

Herkullista lauantaita jokaiseen huusholliin! Namnam!

Edellinen juttuni: Asioita, joihin ymmärrykseni ei yksinkertaisesti riitä

Seuraa minua:
Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen