ILTAPALA TREENIN JÄLKEEN? PIKASAFKAT TÖISSÄ? – MEITSI VASTAA!

*Sisältää mainoslinkkejä

Lyhyet tauot ja isot eväät työpäivän aikana? Iltapala myöhäisen treenin perään? Kevyiden viikkojen toteutus? Näistä asioista on tullut useampiakin päteviä kysymyksiä, ja pureskellaanpa tänään siis niitä! Edellinen ”Piude vastaa”-tuokio oli kovin tykätty, joten päätinpä riipaista ilmoille jälleen uuden.

Niinhän se usein menee, että harvoin sitä tuppaa olemaan ainut ihmissielu oman kiperän kysymyksensä kanssa. Se kuka kehtaa vain monttunsa avata ja kysymyksen ilmoille luikauttaa, niin vastauksen usein saa. Vielä parempi kuitenkin on, jos vastausta kuulemassa on isompi poppoo, jolloin vastauksen saavat myös asiaa pohtineet tuppisuut. ;)

Mitä mieltä olet siitä, jos raskas salitreeni ajoittuu vasta iltaan, ja sen jälkeen on ainoastaan yksi suuri ateria ennen yöpuulle painumista? Onkohan aikaisten herätysten kannalta järkevää jos treenit ajoittuu esim. puoli kuuden ja seitsemän väliin illalla? Treenin jälkeen sitten heti palkkari ja 1-2 tunnin päästä ateria.

Myöhään paukutettu kova treeni voi vaikuttaa unen laatuun, mutta jos et itse koe nukkuvasi huonosti tai kärsiväsi nukahtamisvaikeuksista treenin jäljiltä, niin silloin voi mielestäni huoletta antaa palaa. Kaikkea ei tarvitse elämässä optimoida, ja hektisessä arjessa se ei todellakaan ole aina mahdollista muutoinkaan.

Treenin jälkeen sitten tuo palkkari nassuun ja kotona reilun kokoinen ateria ääntä kohti, niin unikin tulee paremmin ja kroppa pääsee palautumaan. Itse treenailen myös monesti vähän myöhempään illalla, ja kotiin päästyäni päivän viimeinen ateria saattaakin olla aikamoinen tarjotin täynnä sapuskaa, heh. Ei siis mikään keveä pieni iltapala, mutta ei sen iltapalan sellainen tarvitsekaan olla. Iltapalahiilareista olen kirjoittanut myös oman postauksen, joka löytyy TÄÄLTÄ.

Mulla on ongelmana työpäivän lyhyet tauot, jolla pitäisi keretä syömään isompi kokoinen ateria. Iso kulhollinen kuivaa pastaa ja jauhelihaa ei millään kerkeä uppoamaan lyhyellä tauolla ja puolet jäävät aina syömättä. Mikä neuvoksi?

Smoothiet ovat näihin hetkiin todella kovia valintoja! Sen kun surauttaa valmiiksi ennen töihin lähtöä, niin se on helppo napata mukaan. Smoothieihin saa helposti ympättyä paljonkin energiaa nopeasti uppoavassa muodossa. Itse olen hyödyntänyt smoothieissa paljon jauhettua kauraa (kaurahiutaleetkin toki menevät näppärästi blenderissä) ja proteiinit saa helposti rahkasta tai herasta. Sekaan vain marjoja sekä hedelmiä, niin maku on taattu, sekä rasvaakin saa näppärästi esimerkiksi avokadoista, maapähkinävoista, chiasta ja maultaan aika neutraalista MCT-öljystä.

Keho ei myöskään toimi kello kaulassa, joten yksi vaihtoehto on, että syö juuri ennen töihin lähtöä reilumman aterian ja sama homma heti töistä palatessa, jolloin pienemmät välipalat on helppo ajoittaa (ja huitaista naamariin) työpäivän lyhyille tauoille.

Kannattaako kevennytälle viikolla tehdä kuntosaliharjoittelu pienemmillä painoilla vai voisiko kevennetyille viikoille lisätä cardiota kuntosalin tilalle? Meneekö esimerkiksi mäkivedot ”kovasta” treenistä? Teen hyvin vähän cardiota, kun lihasmassaa kasvatan ja rakastan käydä salilla.

Kevennettyjä viikkoja voi toteuttaa monilla eri tavoilla, eikä yhtään oikeaa tapaa ole olemassakaan. Jos hinku salille on kova, niin kevennetyllä viikolla voi käydä tekemässä treeniä kevyemmillä painoilla ja jättää lihas treenaamatta täysiä tai loppuun asti. Osa punttipirkoista tykkää myös kevyen viikon jälkeen muokata saliohjelmaa, jolloin kevyellä viikolla voi käydä testailemassa uusia liikkeitä hakien niihin toimivia liikeratoja ja sopivia aloituspainoja. Näin kevennyksen jälkeen ensimmäinen viikko ei mene painoja hakiessa ja vieraiden tekniikoiden kanssa räpeltäessä.

Mäkivedot ovat yllättävän rajuja riipaisuja kropalle varsinkin, jos niitä ei ole tottunut säännöllisesti tekemään, joten näitä en kevennysvaihtoehtona välttämättä suosittele. Aerobista harjoittelua voi halutessaan kevyellä viikolla tehdä salin sijasta, mutta se ei ole mitenkään pakollista. Aerobisten parissa kannattaa vain olla tarkkana, ettei lähde rempompaan äkkiseltään liian kipakasti, jolloin kevennyksen idea menee jo siinä vähän vihkoon. Reipas kävelylenkkikin voi olla passeli vaihtoehto, jos tossut eivät malta paikallaan pysyä.

Kevennyksen voi myös huoletta suorittaa täyslevolla tai panostamalla esimerkiksi kehonhuoltoon hieronnan, aktiivisen venyttelyn tai vaikka joogan avulla. Täyslepo voi olla toisinaan myös ihan paikallaan jatkuvasti kovalla paukutuksella olevalle keholle, ja jos lihomista pelkäät, niin älä huoli. Kukaan sporttaaja ei ole vielä viikon levolla muuttunut manaatiksi. ;)

SuperDry-paita: TÄÄLTÄ* // ICANIWILL-trikoot: TÄÄLTÄ*

Toivottavasti näistä vastauksista saivat muutkin tiedonjyvää tai ajatuksia irti, ja heitähän ihmeessä tykkäysnäppäimelle klikkiä postauksen alussa olevan sydänpainikkeen avulla (tai mobiilissa myös oikeassa alareunassa), niin tämäkin kynäniekka täällä päässä saa arvokasta palautetta siitä, mitä te haluatte lukea! ;)

Häikäisevää tiistaita ja vauhdikasta viikkoa!

Kurkkaa myös: Myyttejä lihaksista – Pitääkö paikkaansa?

Edellinen juttuni: Maailman typerimmät kilpaurheilulajit

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Facebook // Instagram // YouTube
Snapchat: piiapajunen

MIKSET PIDÄ SORMUSTA? VAIHDANKO SUKUNIMEÄ?

*Sisältää mainoslinkkejä

Lähteekö sukunimi vaihtoon häiden myötä? Miksi sulla ei näy kuvissa sormusta? Polttavia ja kiperiä kysymyksiä, mutta niinhän se menee, että kysyvälle vastataan!

Otetaanpa käsittelyyn ensin tuo kuumotteleva nimiasia. Piia Pajunen. Sitä nimeä olen totellut kohta 27 vuotta. Jos ihan rehellisesti sanon, niin pakko todeta, että tuosta nimestä luopuminen tulisi kirpaisemaan tätä naista kovasti, sillä jotenkin se on vaan osa minua ja identiteettiäni. Asia ei kuitenkaan ole niin simppeli, ja toisaalta tuntuisi aivan mielettömältä kantaa myös yhteistä sukunimeä.

Sen verran pitkälle vaihtoehtojen poissulkemisessa on kuitenkin päästy, etten kaksiosaista sukunimeä ota, joten homma on vähän niinkuin fifty-sixty, ja kuulemma miehekkeelle tuo sukunimiasia on se ja sama. Miestä uudelleen lainaten, niin yksi vaihtoehtohan toki olisi sekin, että vedettäisiin hatusta ihan uusi sukunimi molemmille. Kommenttiboksiin otetaan siten vastaan huikeita ehdotelmia, ja tarjoan herasheikin (ja ehkä kaljankin), jos joku meille uuden käyttöön asti päätyvän perheen nimen keksii. Eivaan viitsi vitsi, hah! Veikkaan, että annan asian vielä muhia, ja mulle riittää, että tiedän homman (ja itseni) nimen vaikka ihan viime hetkillä.

Ja entä se sormus? Kun se ei nyt näy kimmeltävän jokaisessa somekuvassani. Some on some. Senhän pitäisi jokaisen ihmisen tietää, ettei siellä näy ainoa totuus, mutta ilmeisesti se on vielä hämärän peitossa osalle kansasta. Osa julkaisemistani kuvista on napattu myös ennen kihlausta, jolloin sormusta ei ole vielä ollut. Treenille lähtiessäni jätän myös tuon kihlauksen kivenkovan symboolin kotiin turvaan, että treeneillä voi viskellä rautaa ilman huolta siitä, että kohta on nimetön ruhjeilla tai koru tuhottu. Ihan joka hetki killutinta ei ole siis räpylässä, mutta suurimman osan ajasta kyllä. Hyvin se on kyllä tuohon räpylään jo iskostunut, ja oikein mieluusti sitä joka hetki kannan, jos sen vain heti treenin jälkeen muistan nimettömääni takaisin sujauttaa, heh.

Veikkaan myös, että syksyn kisojen alla tuo valkokultainen tekele on ihan käytännön syistä pakko pistää hetkeksi kokonaan turvaan korulippaan kätköihin, koska kyllä. Ihan kuten hanurista ja tisseistä (jaa mistä tisseistä?), niin kisaprepin riutumisen myötä katoaa myös sormista sitä tavaraa. Tässä ohi mennen ihan hyvä käytännön esimerkki ja muistutus siitä, ettei se rasvanpoltto ole koskaan paikallista, heh.

Armykuvioinen trikoomekko: TÄÄLTÄ*

Mitä tästä tänään opimme? No ainakin sen, että sormetkin laihtuvat, some pissii linssiin ja että tällä naisella on edessään kiperiä päätöksiä! Jaiks!

 Muikeaa sunnuntai-iltaa ja potkua alkavaan viikkoon!

Vilkaise myös: Parhaat puolen miehessäni!

Edellinen juttuni: Herkkuhommia – Superkevyt marjasorbetti!

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Facebook // Instagram // YouTube
Snapchat: piiapajunen