MITEN KEHITTYÄ LOUKKAANTUMISESTA TAI SAIRASTELUSTA HUOLIMATTA?

*Sisältää mainoslinkkejä

Jep jep. Elämässä sattuu ja tapahtuu, ja minä jos joku tiedän sen. Välillä on jalka paketissa, rasitusvammat vaivaavat tai sitkeä pöpön pirulainen valtaa koneiston. Pelisilmä ja strategia on kuitenkin pitkän tähtäimen kehittymisessä todella olennaisessa asiassa, ja vaikeidenkin haasteiden kohdalla niiden merkittävyys nousee entisestään.

2014 syyskuussa voitin Arnold Europe Amateurin ja saavutin samalla ammattilaiskorttini. Tätä ennen olin sairastellut kuluneen vuoden aikana yhteensä 16 viikon ajan erillisissä pidemmissä pätkissä, ja silti olin onnistunut vuoden aikana takomaan kehitystä niin lihasmassan kuin vapaaohjelman puolella sekä saavuttamaan rapsakan kunnon ennätyspehmeästä offikunnosta. Ammattilaisdebyyttini kisapreppi lähti kahden kuukauden täsytreenaamattomuudesta mykoplasman vuoksi, ja silti pamautin itseni kolmannelle sijalle keltanokkana. Viime vuonna myös puolet kisaprepistäni meni ilmakipsi jalassa ja kyynärsauvat kainalossa, ja silti oltiin iskussa ja vapaaohjelmassakin jopa kehityin. Tässä siis vain pari esimerkkiä allekirjoittaneen elämäkerrasta, ja monta muutakin kurakeissiä on testailtu ponnistuspäänsäryistä jalkaleikkauksiin silti saavuttaen pitkällä tähtäimellä erinomaisia tuloksia.

TREENIÄ ÄLLIÄ KÄYTTÄEN

Silloin kun ollaan sairaana, niin treenit oikeasti stoppiin. Puolikuntoisena on ihan turha käydä tekemässä mitään pikkupumppailuita ja tartuttamassa kaikkia muita kanssatreenaajia. Lisäksi paremman puoliskoni sanoin, kuinka paljon voisit oikeasti edes saada kehitystä yhden viikon aikana tai etenkään sen kahden päivän aikana, kun päätät karata nielu vielä verillä etukäteen treenaamaan. Jep. Lepää siis huolella pöpö pois.

Jos kyse on jonkinasteisesta loukkaantumisesta, niin usein on kuitenkin jotain mitä voi tehdä. Toki ei ole missään nimessä huonoa antaa sille kovalla rasituksella ympäri vuoden kunniakasta työtä tekevälle keholle, mutta jos intoa ja pelisilmää riittää, niin mahdollisuudet ovat rajallisuudestaan huolimatta melkoisen rajalliset. Itse kehityin jalka kipsissä käsilläseisonnoissa ja kehonhallinnassa aivan hurjasti, ja salilla pystyin tekemään erittäin tehokkaita yläkropan treenejä.

Usein yksi raaja paketissa voi tehdä lukuisia asioita mielikuvituksella, ja kehonhuolto, monet tukevat harjoitteet, mielukuvaharjoitteet ja fysioterapiaharjoitteet ovat tällöin melkoisen kovaa valuuttaa. Keskivartalon syvät ja tukevat lihakset ovat myös tuskin kellään liian vahvat, ja kinttu tai hanska paketissa näitä pystyy kehittämään todella tehokkaasti. Mietipä millaisen etulyöntiaseman saat, kun loukkaantumisen jälkeen pääset takaisin radalle, ja olet pystynyt kehittämään itsellesi sellaisia ominaisuuksia, mitä tuskin kukaan malttaa koskaan kehittää, vaikka jokainen tietää, että pitäisi. ;)

RAVINTO ON TÄRKEÄ OSA TOIPUMISTA

Kaiken A ja O sairasteltelusta tai loukkaantumisesta selvitessä on oikeasti se riittävä ravinto. Kaikkein typerintä, mitä voit tehdä, on nipistää ravinnosta kulutuksesi pienentyessä. Ruhosi tarvitsee nyt oikeasti energiaa ravinnosta rikkinäisen raajan korjaamiseen tai kehoosi invaasion suorittaneiden pöpöjen nujertamiseen. Ja jos lihaskatoa pelkäät, niin ruuasta nipistämällä varmasti edesautat pihvin sulamista. Itse vedin kahden kuukauden pakkolevossa mykoplasmassa ennätysmäärän ruokaa, eikä se näkynyt kropassa juuri millään tavoin, jos ruuasta olisin nipistänyt, niin tuleva kisapreppi olisi ollut tuhoon tuomittu.

Jos olet karmeassa kuumetaudissa, eikä ruoka millään maistu, niin pyri huolehtimaan ensimmäisenä siitä, että sitä energiaa tulee riittävästi, sillä sitä kehosi nyt tarvitsee taistellessaan ärhäkkää pöpöä vastaan. Jos alas menee ainoastaan jäätelöä tai rasvaista noutoruokaa, niin anna palaa. Pelkkää heraa, selleriä ja mustikoita popsimalla energiansaantisi jää todella alhaiseksi, eikä kehollasi riitä energiaa taistella tunkeutujia vastaan tai korjata rikkinäistä raajaa. Ensimmäisenä energiamäärä, ja sitten vasta laatu. Siitä ”terveellisyydestä” ei nyt tarvitse nipottaa, jos et energiaa edes muualta saa.

MUU KEHITTÄVÄ TOIMINTA

Nyt kun treenille ei tahdo päästä, voit ottaa ajan oikeasti hyötykäyttöön muussa tarkoituksessa itseäsi kehittäen tai rehellisesti myös ihan rentoutuen. Itse pakkolevon käytän usein aina panostaen esimerkiksi sisustamiseen, käsitöihin, kaappien inventaarioihin, Netflix-maratoneihin sekä ehdottomasti myös lautapelisessioihin läheisten kanssa. Kun keho rentoutuu, niin kroppakin voi paremmin, joten huoli pois! Nyt on hyvää aikaa antaa sitä henkistä hyvinvointia itselle, ja käyttää aikaa myös omien tuntemuksien käsittelyyn. Relaaminen ja henkinen vahvuus ovat erittäin olennaisia tekijöitä menestyksekkäälle treenaajalle, joten pyri kehittämään niitäkin siinä missä kyykkytekniikkaasi.

Treeniasioissa voit oikeasti kehittyä myös sillä, että parannat tietotaitoasi treeni- ja ravintoasioista, jotka voit ottaa sitten hyötykäyttöön, kun pakkolepo on ohitse. Lue mielenkiintoisia artikkeleita, selaa asiasisältöisiä blogeja, luo uutta treenisuunnitelmaa ja ime tietoutta YouTube-videoista sekä podcasteistä. Mitä olet aina halunnut tietää lämmittelystä, liikkuvuuden kehittämisestä tai fiksummasta treenijaosta? Google kehiin ja etsimään, ja voila! Treenille päästyäsi olet entistä fiksumpi treenaaja!

Adidas-treenireppu: TÄÄLTÄ*

PÄÄKOPPAA EI PIDÄ UNOHTAA

Oikeasti relaa. Meitsi jos joku tietää ja on pystynyt todistamaan, ettei homma kaadu siihen, että joudut olemaan hetken aikaa poissa treenin parista. Viikko tai useampi sinne tänne ei tuhoa kehitystäsi, ja jos satut sulattamaan hieman lihaksiasi sängynpohjalle, niin lihasmuisti pistää sen saman tien takaisin luiden ympärille, kun jumpalle taas pääset.

Erityisesti naisilla kuitenkin tuntuu olevan pakkolevossa  tuo karmea lihomisen pelko. Itse kääntäisin asian niin, että jos täyslevolla saat popsittua sen normaalimäärän ruokaa (tai jopa enemmän), niin ensinnäkin kehosi pääsee palautumaan aika kohtuu täydellisesti. Kroppasi ja aineenvaihduntasi myös oppii käsittelemään sitä runsasta ravintoa minimaalisella kulutuksella. Mietipä mitä käy, kun normaalin treenikulutuksen pariin pääset? Jos kiloja sattuisi tulemaan totaalisella sohvalla rötväämisellä ja sikamättöä syömällä (kulutus nolla ja energiansaanti 100), niin normaaliin arkirutiiniin pääseminen (kulutus 100 ja energiansaanti 50) pistää kyllä hommat liikeelle.

Monilla aktiivitreenajilla treeni on kuitenkin se juttu, jossa pääsee purkamaan stressiä ja käsittelemään tunteitaan, joten loukkaantumisen sattuessa tämä ajanjakso voi olla aika ahdistavaakin. Ota siis vastaan kaikki tuntemukset sellaisina kuin ne tulee, äläkä lakaise niitä maton alle. Pohdi miksi ajattelet tai tunnet näin, ja hyväksy se, että sinäkin olet vain ihminen. Nyt on siis hyvää aikaa kehittää omaa ajatusmaailmaa ja työstää tunteitaan, vaikka kuralta se tuntuukin. Trust me, tiedän mistä puhun. Ja välillä oikeasti kuraa vain osuu kohdalle. Näille ei aina voi mitään, mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Hymy väkisin naamalla ei kuitenkaan tarvitse kulkea, ja on ihan okei välillä olla onneton ja purkaa tunteitaan. Kaikki kuitenkin kannattaa aina pitää perspektiivissä, ja usein asiat eivät ole niin fataaleja kuin ne sillä hetkellä tuntuvat. Elämässä on paljon muutakin kuin treenaaminen. Tai ainakin pitäisi olla.

Toppi: TÄÄLTÄ* (alessa!) // Saumattomat trikoot: TÄÄLTÄ*

Pakkolevossa kannattaa myös muistaa se, että treeni- ja ravintoasiat ovat aina pitkän tähtäimen kokonaisuuksia. Parikin kuukautta on usein erittäin lyhyt aika pitkäjänteisen kokonaisuuden kannalta, ja silloin voi saavuttaa huomattaviakin kehitysaskeleita, jos korttinsa osaa pelata oikein. Älä siis jää vain surkuttelemaan omaa kohtaloasi, vaan mieti, miten oikeasti voisit kehittää tälläkin ajalla itseäsi. Kehityksessä ja strategiassa kiinni pysyminen usein auttaa myös lipun ylhäällä pitämistä, joten ei muuta kuin juonia punomaan. Mahdollisuudet ovat oikeasti aika osuvat, kun aikaa liikenee ihan erilaisille kehityskohteille ja ajanvietteille kuin normaalisti. Niillä huonoillakin korteilla voi pärjätä, jos ne vain osaa pelata oikein. Ja jos muu ei onnistu, niin piru vie, askartele itse käteen pari jokerikorttia.

Tässä myös pari aiempaa aiheeseen liittyvää ihan pätevääkin juttuani:

KURKKAA MYÖS EILINEN SPEKTAAKKELINI: RANDOM FAKTOJA MINUSTA

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Facebook // Instagram // YouTube
Snapchat: piiapajunen

Vuoteni 2016 – Kohokohtia, kompastuskiviä ja mullistuksia

Vaikka kaikki näyttävät jo elävän asianmukaisesti tiukasti vuodessa 2017, niin mieleni teki vielä hetkeksi katsahtaa kuluneeseen vuoteen. Tähän kokosin lyhyesti kuluneen vuoden tapahtumia, ja bloginihan aloitti tykittämisen täällä Fitfashionilla vasta maaliskuussa, joten matkan varrella mukaan tarttuneille seuraajille osa tästä vuodesta voi olla hieman sumennossa. Tästä tämä vuosi pähkinänkuoressa siis lähtee!

TAMMIKUU

Olin juuri joulun alla saanut kutsun maailman toisiksi kovimpaan ammattilaiskilpailuun Arnold Internationaliin Ohion Columbukseen, mutta preppi lähti melko puisesti käyntiin, sillä jalkaan pamahti kipsi ja kainaloihin kyynärsauvat. Tammikuu menikin treenatessa kahdeksan kertaa viikossa kipsin ja keppien kanssa, mutta onneksi Jumppa oli apuna kantamassa treenikassia ja levypainoja laitteisiin. Kipsin sain onneksi pois kuusi viikkoa ennen h-hetkeä tammikuun lopussa, joka oli suuri huojennus, vaikka edessä oli vielä kuntoutusta ja epävarmoja hetkiä vapaaohjelman parissa. Irtisanouduin myös täysipäiväisestä palkkatyöstä, sillä totesin, että täyspäiväisen duunin, ammattimaisen urheilun ja diplomi-insinöörin tutkinnon loppuun saattamisen kombinaatio oli vienyt minut lähinnä burnoutiin. Kaiken kaikkiaan siis yksi rankimmista prepeistä tähän mennessä, kun elämä oli muuten vähän kuluttunanut ja heittänyt risuja naisen tielle. Mutta elämä on. :D

IMG_6204 IMG_6207

HELMIKUU

Helmikuussa otin vähän enemmän aikaa itselle, ja kuukausi sisälsi myös jalkaterän kuntoutusta ja kisakunnon viimeistelyä. Pääsin tekemään ensimmäistä kertaa vapaaohjelmaani neljä viikkoa ennen kisaa jalan armoilla, mutta onneksi koreografia oli vanha tuttu edellisen syksyn skaboista. Pian startattiinkin Jumpan kanssa reissu kohti Jenkkilää! Reissun lähtiessä oli pieni voittajafiilis, sillä en reilu kuukausi takaperin voinut olla lainkaan varma, jäisikö tämä elämäni kovimmista kisamahdollisuuksista kokonaan minulta välistä.

IMG_8120 IMG_8047 IMG_7904

MAALISKUU

Maaliskuu starttasi Columbuksessa, ja Arnold International oli kyllä huikea kokemus. Koko sirkus oli kyllä järkätty reteästi ison maailman malliin, ja meistä pro-kisaajista pidettiin todella hyvää huolta. Jalkavamma salli pienestä kipuilusta huolimatta täysillä vedetyn vapaaohjelman, vaikka vetäisinkin yhden pienen perslaskun kesken kaksiminuuttisen spektaakkelini. Muuten meni oikein nappiin, vaikka tämä pieni feilaus kirpaisikin aivoista jonkin verran. Tämä oli kyllä mieletön reissu, ja olisihan tuonne vielä joskus huikea päästä uusiksi!

Niin ja tottahan tosiaan! Maaliskuussa aloitin myös bloggaamisen täällä FitFashionilla, jeij!

FotorCreated 1789529 12829495_10153974296823454_4103669066882923255_o

IMG_8426 (1) IMG_8419 (1)

HUHTIKUU

Huhtikuussa paukuteltiin läpi perinteiset Fitness Classic-skabat, ja tiimikaverit vetivät kippoa kotiin. Huhtikuussa pamauttelin myös parit kuvaukset, mutta muuten kuukausi näytti menneen aika rauhaisissa tunnelmissa omasta kilpailukaudesta palautuessa. Tuntui ihanalta keskittyä kahden putkeen vedetyn kisakauden jälkeen palautumiseen ja hiljalleen taas nousujohteiseen treeniin ilman selkeää lukkoonlyötyä seuraavaa kisatavoitetta. Back to basics!

IMG_9650 IMG_9355 IMG_9501

TOUKOKUU

Toukokuussa tuli reissattua perheilemässä, sukuloimassa ja kavereiden nurkissa lähes joka viikonloppu. Ehdittiin myös käydä juoksemassa Jaanan kanssa Red Bull 400 Kuopiossa, ja minusta tehtiin Pro Bodyyn useamman aukeaman juttu kansikuvan kera.

image image

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

KESÄKUU

Lähdettiin Jumpan kanssa ensimmäiselle yhteiselle oikealle lomalle kahdestaan sitten vuoden 2008, eli äkkilähdöllä pakettimatkalle Turkkiin, ja teki muuten eetvarttia! Reissun perään vietettiin maailman huikein Juhannus Pro Elite Teamin kanssa Lahden kupeessa Suikeron mökillä. Musta tuli myös täti maailman ihanimmille kaksostytöille. Oikein passeli kesäkuu! Alkava kesä oli myös siitä poikkeava, että ensimmäistä kertaa neljään vuoteen en ollut kisaprepillä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

nakyvat-vatsalihakset
Naama, kun loma loppuu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEINÄKUU

Perustin toiminimen, eli minusta tuli virallisesti yrittäjä! Riipaisin siis, vaikka vajaa vuosi sitten multa kysyttäessä asiasta vastasin vielä, että ”hell no!”

Reissattiin myös vähän lisää, ja lähdettiin Pro Elite Teamin kanssa Berliiniin Joonaksen luo. Loppukuusta harrasteltiin myös kotimaanmatkailua, joista upeimpana kohteena täytyy mainita Yyteri! Heinäkuu oli myös surffitukkani kulta-aikaa, ja suoristusrauta unohtui lähes koko kesäksi kaapin perälle.

Berliini-4 Berliini-total-2 piia-kysy2-2  yyteri-11

ELOKUU

Elokuussa riipaistiin vielä Jumpan kanssa mun synttäripäivänä Budapestiin. Tykästyttiin kohteeseen todella paljon, ja otettiin reissusta kaikki ilo irti. Budabestissä käytiin myös ehkä maailman siisteimmällä salilla! Elokuu huipenti yhden huikeimmista kesistä ikinä! Elokuun aikana näin myös paljon vanhoja kavereita, ja ymmärsin, ettei mun oikeasti tarvitse 100% varmasti tietää, mitä tulen tekemään a) vuoden päästä b) viiden vuoden päästä c) 20 vuoden päästä.

treeni-lomalla-9 Budapest-2 Budapest-5

SYYSKUU

Kisakausi käynnistyi täällä Perä-Pohjolassa, ja ensimmäistä kertaa en itse ollut kisaamassa syksyllä. Jyväskylän karsinnoissa huollettiin tiimikavereita ja läntättiin hanuri tuomaripenkkiin! Reissattiin myös kisojen merkeissä likkain kanssa Prahaan, jonne lähdin neiti Malytchevan kisaorjaksi Prague Pro-skabaan. Oli kyllä sairaan hauska reissu, vaikka paljon muuta ei keretykään näkemään kuin kisapaikkaa ja hotellia. Syyskuussa hyppäsin myös ensimmäisen benji-hyppyni, ja oli huisia!

jkl-karsinta-6

evls-prague-pro-6 evls-prague-pro-5  img_8443

LOKAKUU

Lokakuussa oli taas perinteisen Nordic Fitness Expon vuoro, ja vuokrattiin Pro Elite Teamin kanssa oma kimppakämppä. Viikonloppu oli huikean hauska, vaikka sutinaa riitti. Välillä levittelin värejä tiimikavereille, suurimman osan ajasta tuomaroin, hetkittäin istuin katsomossa ja osan ajasta vietin FASTin messuosastolla. Lokakuussa startattiin koutsi-Pajulahden kanssa kasaamaan mulle tuliterää vapaaohjelmaa vuodelle 2017! Lokakuussa tehtiin Jumpan kanssa myös ensimmäinen asuntotarjous eräästä asunnosta, mutta lopulta meni paksumman lompakon omistaneelle ostajalle se huusholli. Näin jälkikäteen katsottuna onneksi niin, vaikka hyvä sekin oli. Löydettiin vain paljon huikeampi.

pro-elite-team-9

pro-elite-team-6
Vuoden bäkkärikuva: Persujen Timo Soini antamassa vakavaa palautetta vaparifitneksen kaksinkertaiselle Suomen mestarille! :D

 

MARRASKUU

Marraskuussa lähdin huoltamaan Suomen tiimiä Puolan Bialystokiin Fitnessin MM-kisoihin. Samalla reissulla suoritin myös kansainvälisen tuomaritestin. Alkusyksy oli melkoista menemistä, ja marraskuussa oli onneksi hieman hengähtämisen merkkejä ilmassa. Marraskuussa minä ja Jumppa juhlistettiin myös meidän yhdeksättä vuosipäivää (romanttisesti Friends&Brgrissä hamppareilla).

fitness-mm-2 fitness-mm-8 fitness-mm-15

JOULUKUU

Rauhallisesti alkanut joulukuu muuttui melko kaaokseksi, kun ostettiin Jumpan kanssa aika nopeilla liikkeillä meidän unelmien asunto! Joulukuu menikin yhdessä häsellyksessä muuttopuuhien ja kämpän laittamisen parissa. Joulukin meni tänä vuonna allekirjoittaneelta melkolailla ohi, mutta onneksi Joulu tulee tänäkin vuonna uusiksi!

ensiasunto

muutto-2

Jösses. Olipahan vuosi. Tuntuu, että kuluneeseen vuoteen on mahtunut vaikka ja mitä, ja edellisestä vuoden vaihteesta tuntuu olevan lähes ikuisuus aikaa. Tältä vuodelta toivoisin hieman enemmän tasaisuutta, mutta toisaalta janoan kokemuksia ja elämää. Voisin tietty ottaa vastaan hieman pienemmällä sirottimella niitä mullistuksia, ja puolestaan ottaa avosylin vastaan tasaisen fiilistelevää arkea sekä sopivalla lusikalla niitä piristysruiskeita väliin. Veikkaan kuitenkin, että tämä vuosi tuo mukanaan ihan mielettömiä reissuja ja unohtumattomia kokemuksia. Sen takaa tulevan kesän kisarumbani Pohjois-Amerikan puolella, ja saas nähdä mihin muualle tässä taas päätyy. Toki toivon, että säilyn hengissä kesään asti, sillä tässä olisi diplomityö kirjoittamatta, kisahööki alkamassa ja elinkeino ylläpidettävänä! Hommaa siis piisaa, mutta kunhan osaan hallita paletin, niin eiköhän se siitä lutviudu. Jau!

Edellinen juttuni: Kysymyksiä ja vastauksia ravinnosta ja treenistä!

Seuraa minua:
Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen