KOIRAN TAPATURMA & LEIKKAUS – PÖPÖN VOINTI NYT

*Sisältää mainoslinkkejä

Kun koiralle sattuu, niin on se myös ihmiselle kova paikka. Meidän pieni seitsemän kuukauden ikäinen päästäisemme otti ja läväytti itsensä touhuissaan kyljelteen katukiveen ja huuti kuin synti rikkoessaan jalkansa. Menihän siinä neljä päivää ihan hämmenyksissä ja huolesta sekaisin lääkäreissä ravaten ja ajellen pitkin Pirkanmaata kuskaillen potilasta paketoitavaksi, kuvattavaksi, lääkittäväksi ja lopulta puukolla operoitavaksi. Meni vähän omatkin aikataulut uusiksi, ja parin dediksen kanssa joutui kyllä säätämään, kun elämä heitti taas vaihteeksi muuttuvia tekijöitä kehiin. Ja vielä sellaisia, joihin ei tosiaan osannut varautua.

Viime viikon keskiviikkona suoritettu operaatio meni erittäin hyvin, ja mitä nyt opiaattipäissään tuijotteli tuntikausia seinään pienet mustat silmät totaalisen lautasina ja kieli pilkottaen pihalla, eikä reppana tajunnut muutenkaan maailman menosta ja meistä ihmisistä suuremmin mitään. Kuulemma olisi voinut pistää enemmänkin laulattamaan ja hourimaan, hah! Seuraavana aamuna sieltä alettiin jo hiljalleen varailemaan painoa takaisin takajalalle ja tongittiin lelukopan kätköjä taas maan pinnalle palautuneena ja innosta tohkeissaan. Jos jotain noilta eläimiltä voisi ottaa opiksi, niin hetkessä elämistä. Ei paljoa eiliset ja tulevat saati pienet kolotukset paljoa menoa hidasta saati mieltä lannista.

Jos missasit tube-videoni tapaturmapäivältä ja jälkimainingeista, niin tässä vähän taustaa ja ajatuksia suoraan tilanteen ääreltä.

koiran jalka murtunut
Terveisiä heräämöstä!

Nyt tuo vesseli vetää taas näppärästi nelivedolla jalkansa sisässä rautaimplantteja ja pinnassa komeasti karvoista kynitty nahkasukka tikeillä varusteltuna. Seistessä vielä monesti jalka roikkuu ilmassa, mutta liikkuessa kinttu on jo messissä mukana. Tötteröä ei onneksi kaulaan ole sen suuremmin tarvinnut virittää, sillä kuono on pysynyt hämmentävää kyllä irti leikkaushaavasta, vaikka pari muussa menossa purkautumaan päässyttä tikkiä tuli askarreltua pinsettien avulla olohuoneessa takaisin umppariin. Tulevana maanantaina poistetaan tikit, ja parin kolmen viikon päästä poistetaan rautatikut jalan sisästä, ja tässä vaiheessa voi myös todeta, että onneksi on vakuutukset kunnossa.

Siinä taas saa verrata ihmismielen ja eläimen suhtautumista asioihin. Kun tuo karvainen vatipää murtaa kahdesta kohtaa jalkansa ja luut ristissä paukuttaa siilien ja muiden koirien perässä jalkaansa neljä kertaa suurempi pötikkä kintussaan ilman huolen häivää nysähäntä väpättäen, niin tulee mietittyä, että miksi tässä itse murehtii. Koira kun ei ole edes moksiskaan, ja raahaa vinkulelua väkisin jalkojen juureen, että mikset nyt jumankauta voi heittää sitä mulle. Yritä siinä sitten koiralle ilmaista, että lääkärin määräyksestä eilen murtuneella ketaralla ei sitten saisi vielä riehua.

koiran jalka murtunut

koiran jalka murtunut

Levi’s T-paita: TÄÄLTÄ* // Sandaalit: TÄÄLTÄ*

Pöpö voi siis suorastaan hämmentävän hyvin, ja tuo yllä olevissa kuvissa komeileva riemunkeltainen paketti on muisto vain. Tapahtuneesta muistuttaa lähinnä karvoista kynitty jalka ja tikit, joita ei edes meinaa heti huomata pienellä olennolla. Toki vielä on muistuteltava itseäkin, ettei pidempiä lenkkejä kannata suditella toipilaan kanssa ja hurjimpia leikkejä olisi syytä vielä vältellä.

Kiitos eläinlääketiede. Kiitos myös Tampereen Pispalan Reviirin mahtava henkilökunta ja Toijalan Ortopet Pöpön parsimisesta kokoon ja myös omistajan mielen tasapainon hoitamisesta. <3

Ihanaa ja rapsun täyteistä viikonloppua!

Tsekkaa myös:
Milloin lapsia? Hauiksen mitta? Snäppi Q&A
& Iltasanomien kommenttiboksi kertoo totuuden!

Edellinen juttuni:
Miten suunnitella toimiva & tehokas treeniviikko?

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram

KUN MEITSISTÄ TULI CRAZY DOG MAMA

*Sisältää mainoslinkkejä

Hiiohoi ja mahtavaa kansallista koiranpäivää! Näinhän tässä kävi, että kun koira tupsahti talouteen, niin kyllä se pään pisti sekaisin, vaikka nyrkki pöydässä vannoit, ettei niin tule käymään. Ja puolustukseksi täytyy sanoa, etten todellakaan ole meidän taloudesta tai lähipiiristä ainut, kenellä on kuuppa sumennut tämän pikku vatipään saavuttua kuvioihin, hah! Tässä vähän tosiesimerkkejä, miten tuo paskanakkeli on vallannut minun (ja toki miehenkin) sydämen:

Oman koiran tuoksu

Miten ihana asia! Voisin nuuhkutella sitä loputtomiin! Ps. Mies väittää väkisin, että meidän Pöpö tuoksuu aivan keksiltä (?!?), mutta tähän en silti ihan pysty yhtymään, vaikka ihanalta tuo vesseli tuoksuukin. :D

Somesi täyttyy koiravideoista ja kuvista

InstaStory ja Snäppi pauhaa, ja et vaan yksinkertaisesti pysty olemaan tykittämättä siitä yhtään vähempää videoita ja kuvia. Etkä myöskään jätä hommaa pelkän oman somen puolelle, vaan lähettelet koirasi kuvia casuaalisti perheenjäsenillesi ja kavereillesi. Siksi lopulta sorruin (vaikka vannoin aivan muuta), ja tein Pöpölle oman IG-tilin (popothedoggie).

Järkkäät koirallesi säännöllisesti mukavaa ohjelmaa

Tälle viikolle Pöpölle on tiedossa useampia koiratreffejä ja lisäksi Pöpö pääsee testaamaan huomenna ensimmäisen kerran koirauintia! Omat uintiliivit (samalla pelastusliivit) onkin jo hankittu, hah! Kesällä päästään tarvittaessa siis turvallisesti vesillekin.

Skippaat mieluummin omat treenit tai menot, jos koira on joutunut olemaan liikaa yksin

Onneksi Pöpöllä on tsäänssejä miltei joka päivä olla ison osan ajasta mun kanssa myös päivisin. Toisaalta vähän huolta aiheuttaa sekin, että oppiiko se hengailemaan tarpeeksi pitkiä aikoja itsekseen, mutta onneksi myös pidemmätkin pätkät ovat sujuneet tähän mennessä melko mukiin menevästi, vaikkei niitä ole paljoa päässytkään kertymään.

Ikävöit koiraasi jo yhden yön erossa olon jälkeen

Soittelet kotopuoleen jopa videopuheluita, että saisit nähdä söpölin nassun edes vilaukselta. Viime viikonloppuna Pöpö vietti myös ensimmäisen yön (tai oikeastaan kaksi) erossa meistä molemmista ihmisvanhemmistaan, mutta likka viihtyi kyllä mummolassa oikein hyvin, kun sai kaiken huomion itselleen, hah! Ikävä oli varmasti meillä huomattavasti kovempi. :D

Nappaat koiran matkaan joka paikkaan, jos vain mahdollista

Pöpö on sen verran näppärän kokoinen kaveri, että se kulkee mukana joko hihnassa, sylissä tai viimeistään Addun laukussa. Kun asetat laukun lattialle, niin satavarmasti löydät koiran sieltä kohta sisältä könöttämästä. ”Joko mennään?”

Tervehdit ensin koiraasi ja sitten vasta puolisoasi

Voin myös sanoa, että mies tekee samoin, haha! Ja mun ollessa Pöpön kanssa reissussa, niin mies toteaa suoraan puhelimessa, ettei ikävä ole minua vaan Pöpöä. :D

Rahan menoa ei voi estää

Se mitä koira tarvitsee tai ei edes tajua tarvitsevansa, niin se hankitaan silti.

Knitted – tennarit: TÄÄLTÄ*
Parka-takki: TÄÄLTÄ* // Neule: TÄÄLTÄ* // Farkut: TÄÄLTÄ*

Kyllä nuo karvakaverit ovat vain niin korvaamattomia kuomasia ja uskollisia ystäviä. Ne kuuntelevat huolet ja murheet, eivätkä sano mitään väärää tai kantaanottavaa takaisin, vaan ovat aidosti läsnä. Ne piristävät päivää ja touhottavat kyljessä keppostellen niin hyvinä kuin huonoina hetkinä. Onneksi meillä on Pöpö. <3

Rapsujen täyteistä tiistaita jokaiselle koiralle, koiranomistajalle tai muuten vaan koiranmieliselle!

Kurkkaa myös:
Meille tuli koiranpentu – video
& Mitä Pöpölle kuuluu?

Edellinen juttuni:
Mitä päälle? 7 x Keväiset yläosat!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram