KEHONHUOLTO ON TÄYSI TURHAKE. SIKSI SITÄ KUKAAN EI TEE.

*Sisältää mainoslinkkejä

Uutena vuotena lupasit venytellä enemmän. Helmikuun alussa totesit, että nyt voisi olla hyvä putkirullailla, kun kroppa on vähän jumissa. Maaliskuussa totesit, että hierojalle voisi varata ajan. Hmm. Vieläkin hieroja on varaamatta, venyteltyä on tullut tasan kerran tammikuussa ja kotiin ostettu putkirulla pölyttyy olohuoneen nurkassa. Kuulostaako tutulta? :D

Vai kuulutko siihen ryhmään, joka ei suosiolla ole edes yrittänyt, koska takataskusta löytyy pätevät syyt? Hierojat ja osteopaatit kun ohentavat lompakkoa aivan liikaa. Noh, tottakai tuntuu mielekkäämältä budjetoida ulkona syömiseen tai ostaa itselleen uusi laukku kuin korjata jatkuvasti kipuileva selkä tai täysin vinkkelissä oleva lanneranka. Ja sitten on se ikuinen kiire. Ajan ollessa tiukilla himotreenaajahan mieluummin käy riipaisemassa sen yhden ylimääräisen juoksulenkin tai kovan pakaratreenin muutenkin väsyneellä kropalla kuin järjestää kalenteriin aikaa siihen, että keho saisi mitä se oikeasti tarvitsisi. Hyvin ollaan pärjätty ilmankin tähän asti, niin miksi edes aloittaa.

Faktahan on se, että elämä on valintoja täynnä. Fakta on myös sekin, että meillä on vain yksi keho, johon varaosia ei saa ostettua. Se kun menee rikki, niin ei auta itku markkinoilla. Voi sitä toki kokeilla, mutta ei se enää jälkikäteen pelasta. Tässä muutamia ajatuksia, miten sitä kroppaa saisi oikeasti pidettynä kuosissa ja toimivana ilman, että kroppa vetäisi aivan viimeisillään pakettia kaiken aikaa kasassa.

  • Pyri oikeasti ehkäisemään kropan kremppoja. Älä pelkästään sammuta tulipaloja. Siinä on vissi ero.
  • Jos kropassasi huutaa selkeitä hälytysmerkkejä (kyykkyyn pääseminen on vaikeaa, hartiat jäpittävät, liikelaajuudet ovat rajoittuneet, paikat kipuilevat), niin silloin asialle pitää tehdä jotain NYT. Ei huomenna tai ylihuomenna, vaan tänään.
  • Luo asian korjaamiseen oikeasti pelisuunnitelma, jota noudatat. Käytä luovuutta, päätäsi ja tarvittaessa myös Googlea ja YouTubea. Meillä kaikilla pääsy valtavaan määrään tietoa, jotka kyllä etsivän eteen osuvat, jos vain itse viitsii edes hieman vaivaa nähdä. Lyhytkin huoltotoimenpide joka treenin yhteydessä tekee jo paljon pitkällä tähtäimellä.
  • Yhdistele erilaisia kehonhuoltotapoja. Hierojaa, muita kehonhuollon ammattilaisia, erilaisia venyttelyitä, joogaa, putkirullailua, terapiapalloa tms.
  • Hierojalla käydessäsi varaa aika seuraavalle kerralle valmiiksi. Vaikka edes sinne kuukauden päähän. Muuten se jää varaamatta, ja jäätävän jumitilan iskiessä olet pulassa, kun aikaa ei nopealla varoitusajalla käy.
  • Kehonhuoltoa ei tarvitse tehdä omana treeninään, koska silloin se jää usein tekemättä. Yhdistä siis huoltoa treenisi lämmittely- tai jäähdyttelyrituaaleihin.
  • Tee kehonhuollosta treenin yhteyteen rutiini. Lämmittelyyn lisätyt keppijumpat, dynaamiset venytykset eivät edes vie enemmän aikaa, kuin 10 minuutin juoksumatolla tykittäminen. Ja jos et vielä treeniä ennen lämmittele, niin olisiko korkea aika aloittaa? Neljästi viikossa treenaava henkilö saa 10 minuutin huoltavilla lämmittelyillä jopa 40 minuuttia lisää kehonhuoltoa viikkoon. Tämä tekee 34 tuntia vuoteen. Aika kova, vai mitä?
  • Jos et muuta keksi, niin mieti joka kerta Pajusen vihaista naamaa, kun skippaat huoltohommat treenissä. :D
Saumattomat treenitrikoot: TÄÄLTÄ* // Saumaton treenitoppi: TÄÄLTÄ* (alessa!)

Noh, en minäkään ole täydellinen kehonhuoltaja, mutta kovasti kyllä yritän. Ainakin aikamoista parannusta on tehty muutamien vuosien takaiseen ja se näkyy ihan konkreettisesti. Aika jännä, että kroppani on nyt paljon toimivampi, joustavampi, liikkuvampi ja kykeneväisempi kuin esimerkiksi parinkympin hujakoilla. Kipuiluja ja kremppoja on huomattavasti vähemmän, ja treeneistäkin saa oikeasti huomattavasti enemmän irti, ja fyysiset rajoitteet treeneissä ovat vähintäänkin puolittuneet. Lisäksi hierojalla käydessä ei tuon kehonhuollon ammattilaisen tarvitse enää pyytää henkimaailmasta apua jumieni taltuttamiseen. Aika metka tunne! ;)

Vetreää viikon puolta väliä, ja nyt sitä kehonhuoltoa mukaan treenirutiineihin että pamahtaa!

Tsekkaa myös: Treenaatko paljon ja kovaa muttet silti kehity?

Edellinen juttuni: Onnensa eteen tulee tehdä töitä

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Facebook // Instagram // YouTube
Snapchat: piiapajunen

NÄLKÄ LEPOPÄIVINÄ? PALJON SILLOIN KUULUISI SYÖDÄ?

Lepopäivinä ruoka on mielessä ja nälkä valtaa koneiston jo puolen tunnin päästä syömisestä. Mielihalut tahtovat ottaa vallan ja sokerin himokin iskee. Aiemmassa lepopäiviä käsittelevässä raapustuksessani kysyinkin, että mikä niissä lepopäivissä tekee suurimmalle osalle niin haastavia. Epävirallisen empiirisen tutkimukseni tulokset ilmentivät todella selkeästi sitä, että nälkä ja julmettu ruuanhimohan siellä kovaa treenaavia janttereita piinaa. No mitä sille nälän pirulaiselle sitten voisi tehdä?

Tietenkään kiristelyvaiheessa tälle nälälle ei voi toki mitään, mutta jos ykkösprioriteettinä kyseisellä hetkellä ei ole se rasvan rääpiminen pois kehosta, niin nälkä voi kieliä siitä, että kehosi ottaisi mielellään lisää sapuskaa ihan hyötykäyttöön kehon palautumisen ja kehittymisen tueksi. Nälkä on myös ihan normaali kehon signaali, mutta jos se oikeasti häiritsee tai se on oikeasti voimakas, niin yleensä siihen kannattaa reagoida. Maalaisjärjellä ajateltuna jokainen varmaan keksii ratkaisun, mitä nälän tunteen iskiessä kannattaa tehdä, mutta näin ei silti monesti uskalleta tehdä. Miksi ihmeessä?

Huulilla: NYX Cosmetics – Liquid Suede – Brooklyn Thorn TÄÄLTÄ*

Itse olen ainakin huomannut tässä vuosien varrella, että nälkä vaivaa lepopäivinä sellaisissa vaiheissa, kun keho vaatisi enemmän ravintoa palautumiseen. Pitkän kilpailurupeaman jälkeen normaalirasvoihin palatessa nälkä saattaa vielä kuukausienkin päästä vaivata lepopäivinä, sillä keho ei ole vieläkään päässyt ”kylläiseen tilaan”. Hiljalleen ruokamääriä lisäämällä se nälkäkin sieltä hiipuu, kun keho pääsee asteittain sekä ruuan että rasvaprosenttinsa puolesta sille luontaiseen tilaan.

Lepopäivien nälkä on siis todellakin tuttua täälläkin päässä, mutta se nälkä (tai mieliteon poikaset) vaivaa lepopäivinä lähinnä itselläni nimenomaan silloin, kuin kehoni on aliravitussa tilassa joko ruokamäärien tai minulle luontaisen rasvaprosenttini kohdalla. Suosittelen myös pohtimaan omalla kohdallasi lepopäivien nälästä ja mieliteoista kärsiessäsi, että olisiko ruokatorvesta alas uppoavan energiamäärän kohdalla kokonaiskuvan kannalta sittenkin vielä hieman parannettavaa.

Paljonko lepopäivinä kuuluisi sitten syödä?

Oma näkemykseni lepopäivien ruokamääristä on ihan se, että lepopäivinä se kroppa tarvitsee myös yhtälailla ravintoa palautuakseen aiempien treenipäivien kovasta runtelusta ja ladatakseen akkuja seuraavien päivien tuleviin taistoihin. Palautumiseen panostaminen tarkoittaa aika suoraan myös kehittymiseen panostamista, eikä pelkkä treeni kovin kauaa kehitä, jos muut osa-alueet (kuten lepo sekä riittävä ja laadukas ravinto) ole kohdillaan. Älä siis suotta nipistele lepopäivien ruuista varsinkaan, jos se nälkä silloin vaivaa.

Itsellä kehityskaudella ja pääosin kiristelyvaiheessakin treenipäivien lisäbuustit ravintopuolelta tulee treenijuomasta ja sen sisältämistä hiilihydraateista sekä aminohapoista. Ihan sen normaalin ruuan määrä ei kuitenkaan itselläni yleensä juuri vaihtele, oli kyse sitten kovasta treenipäivästä, useammasta peräkkäisestä lepopäivästä tai poikkeustapauksessa vaikka useamman viikon loukkaantumisesta johtuvasta pakkolevosta. Ruuasta en tingi varsinkaan lepopäivinä, ja se on yhdessä simppelin ja järkerävän treenikokonaisuuden kanssa koko homman ehdottomat kulmakivet.

Ja jos sitä hui niin pelottavaa lihomista pelkää, niin ensimmäisenä suosittelen vain kokeilemaan, että mitä ihan oikeasti tapahtuu, jos vain alat syömään riittävästi ja koko viikkosi kokonaisaktiivisuutta vastaavan määrän. Kroppa kyllä tottuu hyvin nopeasti siihen, että se nimenomaan saa tarpeeksi ravintoa, jos vain pitkäjänteisesti sen opetat siihen. Joka ikisessä tilanteessa nipistämällä siitä ruokatorvesta alas kulkevasta ravinnosta et kyllä ainakaan kehitä aineenvaihduntaasi ottamaan sitä ravintoa hyötykäyttöön. Energiankulutus ja sen saaminen ovat kokonaisvaltaisia asioita, ja jos ajattelet, ettet lepopäivänä kuluta ”tarpeeksi” ja tämän vuoksi sinun pitäisi syödä vähemmän, olet jokseenkin hakoteillä. Jos siis ikinä haaveilet pystyväsi syömään enemmän ja rennommin lihomatta, niin pakko sinun on alettava opettamaan sitä kehoa käsittelemään edes sitä riittävää määrää sapuskaa.

Kertajysäystä lepopäivien tai koko viikon energiasaannin lisäämisessä ei välttämättä tarvitse toteuttaa, vaan olen jo aiemmassa erittäin pätevässä (oma kehu haisee, heh) postauksessani ”Miten päästä eroon kitukaloreista ja säästöliekistä” kertonut erittäin osuvat kikat sapuskamäärien nostamiseen. Jos kuitenkin toteutat ”silmämääräistä” ruokavaliota, niin suosittelen siinä tapauksessa vain rohkeasti syömään hieman enemmän joka päivä tai edes kuromaan kiinni lepopäivien alakanttiin popsittujen sapuskoiden määriä.

Fila-huppari: TÄÄLTÄ* // SuperDry-kollarit: TÄÄLTÄ*

Lepopäivien nälkä ja jatkuvat mieliteot eivät myöskään välttämättä johdu suoraan lepopäivien liian vähäisestä energiansaannista vaan kyseessä voi olla koko viikon kertymä energiavajeesta, jolloin sitä päivittäistä energiansaantia voisi olla syytä tarkastella. Uskallatko siis koettaa, mitä tapahtuu, jos lisäät sitä ruokaa edes hieman? Rohkea rokan syö! ;)

Vatsantäyteistä tiistai-iltaa! 

Tsekkaa myös: Luuletko syöväsi tarpeeksi hiilihydraatteja?

Edellinen juttuni: Fitness Classic ja oikeusmurhat

♥  SEURAA MINUA  ♥
Bloglovin // Facebook // Instagram // YouTube
Snapchat: piiapajunen