HELPPO & JÄRKKYHYVÄ MARJAISA PROTEIINIFLUFF

*Sisältää mainoslinkkejä

proteiinifluff resepti

Ai samperi! Miten hyvää! Olen vetänyt nyt läpi tämän viikon joka aamu herätessäni huiviin tämän kyseisen kulhon, sillä tämä marjaisa proteiinifluff on jotain niin täydellistä, kuohkeaa ja makunystyröitä kutkuttelevaa. Mukana ei ole edes yhtään värikynää, ja naama vääntyy väkisinkin maireaan virneeseen, kun lusikoin blenderistä aamuisin tätä vaahtoa isoon kulhoon. Aijai!

Olen jo aikoja sitten törmäillyt näihin eri protskuvaahtoresepteihin, mutta olen ennakkoluuloisesti ajatellut, että nämä ovat vähän sellaisia maultaan rimaa hipovia herkkujen korvikkeita, jotka todellisuudessa näyttävät paremmilta kuin miltä maistuvat. Voi video, kuinka väärässä olinkaan. Tämä resepti on muotoutunut ikään kuin vahingossa, kun huomasin miehelle evässmoothieta työpäivään valmistaessani, että vitsit setti lähtee vaahtoamaan. Niinpä kokeilin riisua hieman ainesosia, ja vähentää nesteen määrää, ja tadaa! Täy-del-li-nen proteiinifluff oli valmis!

MARJAISA PROTEIINIFLUFF

  • 200g jäisiä marjoja (itse heitän mansikoita ja hieman vadelmia sekaan)
  • Reilu kauhallinen Fast Hera80- vaniljaproteiinia
  • Noin 1,5 desiä mehukeittoa (tämän voi myös korvata vedellä)

Heitä aineksen blenderiin ja blendaa hartaudella. Tämä vaatii suhteellisen tehokkaan blenderin, ja alkuun aina hieman taistelen, että saan jäiset marjat murskaantumaan. Lopulta massa kuitenkin alkaa vetämään blenderissä, alkaa muuttua punaisesta ihanan vaaleaksi ja turpoamaan huolella. Nesteen määrää voi halutessaan säätää. Itse olen tehnyt tämän aina kinuski-karpalomehukeittoon, mutta muita reseptejä tsiikaillessa vesi on myös ilmeisen osuva, kunhan ei lotraa sillä liikaa.

Tästä tulee todella kuohkea ja iso satsi (turpoaa mulla monesti yli litraan kannussa), joka itselläni kyllä sujahtaa parempiin suihin kokonaan. Tämä kuitenkin sopii kerta-annoksena jaettavaksi vaikka kaverin kanssa kahteen pekkaan välipalaksi esimerkiksi muhkean herkkuleivän kyljessä. Nam!

proteiinifluff resepti
Varoitus: Tämä on todella kuohkeaa! :D

Itse käytin reseptissä Fastin Hera80-heraproteiinijauhetta*, joka valmistetaan Suomessa kuusamolaisten lehmien maidosta. Koodilla PIIA20 saat Fastin verkkokaupasta* koko normaalihintaisesta valikoimasta -20%.

Kuohkeaa viikonloppua!

TSEKKAA MYÖS NÄMÄ RESEPTIT:
Vähän fiksumpaa herkuttelua – Smoothiekakku!
& 4 x Mättösalaatti – Ah, mitä hyvää!

EDELLINEN JUTTUNI:
Puhdas ruoka ja sen pahimmat kompastuskivet

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram

EILEN TULI PÄIVÄ, JOLLOIN EN VIIHTYNYT KEHOSSANI

*Sisältää mainoslinkkejä

Eilisaamu. Tsiisus. Kaikki housut puristivat. Turvotti. Meikatessa kasvot tuntuivat ilmapallolta, ja vihkisormuksen joutui runnomalla työntämään paikalleen nakkisormeen. Samperin juhannus. Joo tuli kyllä mässättyä aika antaumuksella ja monta päivää, ja kyllähän se turvottaa. Yksi päivä ei koskaan tunnu missään, mutta auta armias, kun vedät kolmatta päivää käsi karkkipussilla ja makkarapaketilla. Ja ihan non-stoppina. Meitsi kun tykkää siitä, että jouluna ja juhannuksena ei säästellä, eikä sitä kaduta, vaikka kuinka turvottaisi.

Välillä vähän ärsyttää se, etteikö itseään saisi enää todeta läskiksi. Se, että toteaa tuntevansa olonsa lösähtäneeksi manaatiksi, ei välttämättä tarvitse tarkoittaa sitä, etteikö oikeasti pitäisi itsestään. Että vihaisi kehoaan ja olisi seuraavana jonossa hakemassa pussikeittokuuria ja leikkaamassa kaikki hiilarit ja rasvat pois päivän aterioilta.

Ja ei. En pitänyt eilenkään itseäni lihavana. Tuntui vaan to-del-la epämiellyttävältä olla omassa kehossani, ja siihen turvotukseen kun iskee vielä edelleen juhannuksesta jumisen pääkopan ja parit polvikolotukset, niin olo tuntui todella kehnolta. Asiaa ei myöskään auttanut se, että en ollut pessyt hiuksiani (taaskaan) yli viikkoon. Peilikuvaa epäuskoisena tuijottaessani naamallani oli enemmänkin ”tonnin seteli” ja ”-.-” kuin mikään itkuun ja itseinhoon vääntyvä naamavärkki. Paska päivä ja that’s it. Olin silti minä. En vain tuntunut tunnistavan itseäni ulkoisesti saati varsinkaan sisäisesti.

Oikeasti toisinaan turhauttaa se, etten oikeasti nykyään enää pysty toteamaan otetusta kuvasta, että ”karmee kun näytän läskiltä” ja nauramaan päälle ilman, että joku alkaa hämillään ja hätäisenä hyssyttelemään, että ”eeeethän sää nyt”. Ihan yksinkertaisesti, jos totean kuvassa näyttäväni ihan ryhävalaalta, niin siltä jumankekka kuvassa näytän. Ei se tarkoita sitä, että näkisin itseni karmeana löllö-ällötyksenä. Ei suinkaan. Nyt vaan ei onnistunut kyseinen kuva (tai mikään niistä), ja tälle pistän hörönaurua päälle. Pystyn ottamaan täydellä huumorilla myös sen, että mies yrittää pidättää kameran takana naurua, ja kun itse tsekkaan otokset, niin revetään molemmat. Hitto mikä punkero, tänään ei vaan pelitä, hah!

en viihtynyt kehossani

Aina ei vaan hommat pelitä. Ei edes joka päivä. Vaikka olen juuri kirjoittanut tästä mediaseksikkäästä kehopositiivisuudesta ja siitä, että pidän itsestäni ja kehostani olomuodossa jos toisessakin, niin minäkään en siis ole immuuni niille ”bad body dayseille”. En silti vihaa itseäni tai ulkonäköäni niinäkään hetkinä, mutta ihan aina ei vain tunnu hyvältä. Yleensä se heijastuu nimenomaan sille tuntemukselle omassa kehossaan, eikä sitä voi huijata.

Eiliselle oli poikkeuksellisesti tiedossa kaksi tsipaletta treeniä. Ensin akrobatiatreeni frendin kanssa ja illalla cheer-treenit höntsäjoukkueen kanssa. Akrobatiatreeni meni, noh, ihan jees, ja suoriuduin sähäköistäkin taito- ja voimaliikkeistä hyvin, vaikka fiilis oli se, ettei oma keho tuntunut omaltani. Tuntui, etten saanut tatsia työskenteleviin lihaksiin, ja liikkeen teki joku muu, kuin minä itse. Tunsin olevani rapakunnossa. Tuli ilta, ja cheer-treeneihin mennessä minä ja kroppani oli alkanut heräilemään kuolleista. Pää alkoi pelittämään, kroppa tuntui vetreältä ja homma pelitti taas tuttuun tapaan. Turvotuskin oli alkanut hiljalleen liukenemaan.

en viihtynyt kehossani
Levi’s- T-paita: TÄÄLTÄ(Koodilla PIUDE20 -20% alennus 30.6. asti)

Ja tänään heräsin. Toisin kuin eilen, olo tuntui virkeältä ja vetreältä. Moikkasin itseäni kokovartalopeilistä, ja totesin, että piru vie nainen. Tänään sä näytät taas hyvältä.

PS. Jos housut tuntuvat puristavan joka päivä, niin osta isommat. Nimimerkillä poistin juuri pysyvästi vaatekaapistani kasan aivan liian kikkanoita XS-koon housuja.

Rentoa viikon puoltaväliä!

Tsekkaa myös:
Tavoitteena painoideksi: Lievästi liikalihava
& Miltä urheilullisen naisen kuuluisi näyttää?

Edellinen juttuni:
Ruokakorneri – Omat suosikkini leipähyllystä!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram