ELÄMÄNI PÄTKÄNÄ – ”VAIN ALLE 160 CM JUTUT”

*Sisältää mainoslinkkejä

alle 160 cm

Termosta pöytään taas! Monesti livenä minua ruutujen läpi tuijottelevat silmäparit toteavat minun olevan huomattavasti lyhyempi kuin kuvissa tai videolla vaikutan. Meitsihän on tällainen 156 senttinen taskuraketti ja nilkoista nappaaja, ja tällä rungolla on painettava menemään, kun tämä on itselleni siunaantunut. Tämä pituus tuo mukanaan tiettyjä tilanteita ja vaati toisinaan omanlaisia toimintamalleja arjesta selviytymiseksi, joten tässä niitä nyt sitten pidemmittä höpinöittä tulee!

VAIN ALLE 160 CM JUTUT

Löydän itsesi päivittäin kiipeilemästä pitkin keittiön tasoja, että saisit edes toisiksi alimmalta hyllyltä jotain.

Ja jos keittiön yläkaapistojen toisiksi alimmalle hyllylle sijoittaa jotain, niin se unohtuu sinne, koska et yksinkertaisesti näe niin korkealle.

Huomaat istuvasi joka paikassa epäaikuismaisesti inkkari-istunnassa, polvet suussa tai muissa vastaavissa asennoissa, koska eiväthän ne jalat muuten osuisi penkiltä maahan, vaan jäisi ärsyttävästi roikkumaan ja ilmaan killumaan.

Päätä pidemmät frendisi kettuilevat sulle aina pituudestasi, ja nojailevat kyynärpäillä olkapäähäsi, hah!

Jengi kiroaa aina, jos joutuu autossa jälkeesi kuskin paikalle, koska ajoasemiin ei yksinkertaisesti mahdu jälkeesi kukaan.

Et toki itsekään meinaa mahtua ulos autosta ratin takaa, kun penkki on vedettävä niin kiinni rattiin, että ylettäisin polkimille.

Voit ostaa edelleen vaatteita lastenosastolta. Monet merkkikuteet ovat meinaan halvempia lasten ja nuorten osastolta. Boom!

alle 160 cm

Hämmennyt, kun joku sinua lyhyemmältä vaikuttava ihmisolento toteaa olevansa yhtä pitkä kuin sinä. Normaalisti kun olet tottunut puhumaan ihmisille ylöspäin katsoen, niin samalle tasolle osuva keskustelukumppani tuntuu niin lyhyeltä veijarilta, heh.

Sut tungetaan aina täydessä autossa ahtaimmalle paikalle, koska ”mahdut siihen parhaiten”.

Porukka huomauttaa aina, että kuinka kipität niin kiitäen ja pikavauhdilla eteenpäin. Siinä vaiheessa joutuu toteamaan takaisin ääneen, että samaa vauhtia siinä kuljetaan kuin muutkin, joten pakko sitä töppöstä on pistää toisen eteen vähän tiuhempaan tahtiin kuin yhtä matkaa kulkevien hongankolistajien, haha! #nopeitalihassoluja

Lentokoneessa tai junassa matkustaminen on huomattavasti mukavampaa, kun on vähän lyhyempää raajaa mahdutettavana ahtaisiin penkkirivistöihin! Score!

Salilla huomaat apinoivasi ja kiipeileväsi penkeille, kyykkyräkkeihin tai laitteiden runkoihin, että saisi otteen kahvasta tai sen kahvan edes vaihdettua. Ketteryys ainakin kehittyy!

Kun ala-asteen lopussa pääsit istumaan ekaluokkalaisten pulpetteihin ja penkeille, ja totesit, että nyt löytyi vihdoin ergonomiset ja mittasuhteisiin sopivat opiskeluvermeet meitsille (menis varmaan vieläkin).

Frendisi ja puolisosi ilmoittavat aina lasten vessanpöntön nähdessään, että hei Piuuude, nyt löytyi sulle sopiva posliinimööpeli! Kiitti hei! :D

alle 160 cm
Pilkkupaita: TÄÄLTÄ* // Korkeavyötäröiset shortsit: TÄÄLTÄ*

Löytyykö muita sielunkumppaneita vertikaalisesti rajoittuneilla rungolla tämän maan pinnalla tallustavista? Kuulostivatko nämä yllä mainitut esimerkit tutuilta kokemusmaailmasi puolesta? :D

Meininkiä viikonvaihteeseen niin pitkille kuin pätkillekin!

Tsekkaa myös:
Meidän äiti paljastaa musta asioita!
& Aktiivitreenaajan ikuiset hiusongelmat

Edellinen juttuni:
Hodari-buffet – Sairaan hyvää ja helppoa!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram

Piia Pajunen

53 vastausta artikkeliin “ELÄMÄNI PÄTKÄNÄ – ”VAIN ALLE 160 CM JUTUT””

  1. Täällä täällä täällä! Pää melkein pilvissä, mittaa 157 cm. Olen vuosien mittaan huomannut kaikki samat asiat kuin sinäkin. Aiemmin lyhyys häiritsi jollain tasolla, mutta minä en olisi minä, jos olisin yli 160 cm. Pituudesta on tullut osa identiteettiäni. Jostain kumman syystä monet jaksavat kuitenkin aina ihmetellä sitä ”kuinka lyhyt” olen. Mitä väliä? Joskus voisi vastata takaisin, että kappas kuinka tylsä keskiverto itse oletkaan. :D

    • Siis nimenomaan (vajaavainen) pituushan on nimenomaan just helmi! Olkoon omat ominaisuudet mitä vaan, niin niistähän me jokainen muodostutaan. Paras ottaa vaan kaikki itsestään irti kuin märehtiä sitä, mikä on. :D

  2. Samaistuin jokaiseen :D. Oon pohtinut uudessa yksiössäni, että kauankohan tuo keittiön lavuaaritaso kestää päälläseisoskelua, kun kaikki ’säilyvät’ tuotteet on ylähyllyllä, josta niitä säännöllisin väliajoin kiipeilen!

    Ja totta tosiaan, oli niin hassua jutella sun kanssa livenä, kun olitkin samalla korkeudella (itseasiassa kaksi senttiä matalemmalla) ;) Mutta hei, onhan nää hyviä puolia kaikki, tää on ominaisuus, ei ongelma !

    • Juuri näin! Ominaisuus eikä ongelma! :D Ja pitää kyllä olla asunnossa jykevät keittiöntasot, haha!

  3. Kuulostaa tutulta, nim. huimat 158 cm. Ja kerran jos toisenkin kuulee muilta mielenkiintoisen vertauksen: ”Siis joku tyyppi oli SUAKIN lyhyempi!” Tänks :D

    • Ahaha! Joo sitten se on kyllä aina saavutus, jos bongaa itseään lyhyemmän. :D

  4. Huikee postaus, voin niin samaistua! :D itellä pituutta löytyy 152cm, mutta on tää kyllä niin osa identiteettiä etten vaihtais! Mitä nyt joskus ärsyttää kun joutuu esim. ruokakaupassa metsästämään pallia.. myös koulussa töissä ollessa on välillä kiusallista olla nelosluokkalaisten oppilaiden kanssa saman pituisia.. mutta nää on pikkuvikoja :D

    • Siis mun isosisko on kanss saman pituinen kuin sä, ja vitsi että tuntuu pitkältä sen seurassa! Ja muistan kanssa kun valmensin ala-asteikäisiä urheilijoita, ja siellä ne vaan paineli pituudessa ohi, heh! :D

  5. Hahaa! Täällä kanssa 155 cm käppänä ja Ai että noi kaikki kuullosti tutuilta :,D joskus derby treeneissä joutuu käymään vessassa luistimet jalassa ja olen miettinyt että ”tältäkö normaaleista ihmisistä tuntuu kyykistyä pöntölle?” :D myös monesti kuulen ihmettelyjä siitä kuinka voin olla näin lyhyt. Yleensä vastaan ettei tämä ihanan hirveästi ponnisteluja vaadi :D

    • Siis toi vessanpönttö :D nimenomaan kun joskus istun niille lasten pöntöille, niin tulee mietittyä, että tälleen ne monet muut vaan istuu pöntöllä, et kantapäätkin ylttää jykevästi lattiaan, haha!

  6. Oho. Ootpas lyhkänen. Jotenkin näytät pidemmältä.. Ihan pelkästään positiivisesti ihmettelen.
    Itsehän olen 175cm. Ja olisin kyllä mieluummin vaikka 10cm lyhempi. Mm. Korkokengät jalassa yltän melkein kattoon, autojen jalkatilat ei ole todellakaan suunniteltu tällaiselle pitkäjalkaiselle, tuntuu että polvet pettää kyykyissä kun on vähän liikaa tätä vipuvartta. Mistään ei löydy riittävän pitkiä housuja-> leggingsit ja saappaat aina talvisin.
    Mies on huimasti 1cm minua pidempi.. mutta kyllähän kaikkeen tottuu 😊

    • Siis et oo ainut, joka on luullut mua kuvien perusteella huomattavasti pidemmäksi. Mut pitkä pituushan on myös upeeta katseltavaa, ja itse aina kateudella katson, miten pitkille kavereilleni istui kaikki mekot, haalarit tms. niin upeasti. Mut uskon kyllä, että noita käytännönongelmia tulee. :D

  7. ”Pidemmittä puheitta” :D
    160cm pätkä täällä hep! Joskin olin otettu just viime viikolla siitä, että näytän kuulemma sporttisen ryhdin hämäämänä pidemmältä!

    Eikö ookin hassu tunne sen kerran kun kolauttaa_päänsä johonkin? 😂

    Ja hauskaa on myös kun voi nukkua missä vain, ja miten päin vain. 😊 #pikkumyyelämää

    • Joo toi sohvalla kuokkiminen on kyllä yleensä pirun helppoo, kun mahtuu nukkumaan sohvalla jos toisellakin! Ja ehkä se sporttinen ryhti tekee sit itestäkin ”kuulemma” niin pitkän näköisen kuvissa! :D

  8. Kuulostaa tosi tutulta! Ite oon tosiaan 165cm pitkä mutta monet jutut uppoaa siksi että lähimpään ystäväporukkaan kuuluu lisäkseni neljä yli 175cm pitkää naista…. :D

    • No joo, tossa seurassa varmaan fiilis on kutakuinkin samaistuttava. :D

  9. Mää oon 152cm ja voin kertoo et joka kohta osu ja uppos! 😄 töissä kaikki naljailee aina ku en ylety hyllyille yms mutta on se vaan kiva olla tämmönen taskuraketti! Omalla kohalla se ei oo koskaan ollu mikään ongelma, oon lapsesta asti ollu ihan sinut tän asian kans. Minkä sille mahtaa että on tämmönen vertikaalisesti lahjaton niinku muinainen äikänope sano joskus lukiossa 😂

    • Siis mustakin on ollut aina kivaa olla tällanen vajaamittainen :D Paitsi ekalla luokalla koulussa, kun en millään ylettänyt ja jaksanut heittää koripalloa edes koriin hipomaan, ja menin pukkariin mököttämään. :D

  10. Hep! 155cm täällä moi. Saan kuulla lyhyydestä paljon ja mun tekemiset ja istumis asennot jaksaa edelleen hämmästyttää mun miestä.

    Sun luettelemäaat asiat kuullostaa tutulta! Joo siis eihän keittiökaapeista tavaroitten ottamiseen mitään tuolia tarvita. Kiipeeminen on nopeempaa ja helpompaa. Myös istuma asennot autossa parkissa (jalat siinä ikkuna tasolla (mikä se on nimeltään) tai lentokentällä penkkirivillä makaaminen missä on siis joka välissä ne käsinojat mitä ei saa ylös. Näppärästi mahtuu sinne väliin makaamaan.

    Yks taas mieleenjääneistä on kun kassa jonossa joku mies ohitti mut ja huomas vasta hetken päästä et ”en huomannukkaan sua, kun oot niin lyhyt” ja päästi mut edelle.kiva. Kiitos. Hän sit varmisteli et käytänhän hyödyks lyhyyttä ja kysyn miehiltä/muilta apua ylähyllyiltä tavaraa halutessa.

    • Hahha! Toi kassajono! Mut siis tosta tuli just mieleen, et kaikki luuli oman lyhyen pituuden vuoksi nuorempana aivan huomattavasti nuoremmaksi, ja aina kassajonossa just kassatyöskentelijät luuli, että oon aina jonkun edessä ostostelevan lapsi, enkä yksittäinen itsenäinen asiakas. :D

    • Joo siis tosta kaupan kassasta tuli mieleen että oltiimpa tossa miehen kanssa kiipeilemässä.. ja siis meni vähän tunteisiin, kun kassalla kassa ihminen sanoo et ”eli yks aikuinen ja yks…lap..” en sitte ees muista mitä vastasin mutta kerroin ainaki olevani 24v aikuinen. Jep jep..sormus sormessa oman miehen vieressä ja mua luullaan lapseks. Ja siis mies ei oo mitenkään vanhan näkönen. 😂

  11. Täällä myös pätkä,pituutta huimat 158cm! Paljon oon kuullut pituudesta ja sen puutteesta.. Opiskeluaikana kävelin itseäni lyhyemmän kaverin kanssa kaupungilla, kun meidät ohitti miesporukka:”kattokaa, siinä menee kaksi *pätkätyöläistä*!!! :D”

  12. Itse oon 167cm ja samaistun ihan täysin autolla ajoon. Olen perheen lyhin ja kaikki kiroaa mun jälkeen ajamista, mä taas kiroan kun muut koskee mun säätöihin. :D Kyytiläisistä pisimmät menee vänkärin penkille tai kuskin taakse.

    • Tuttu juttu! Kun meitsi on ratissa niin pitkäjalkaisimpien on paras mennä mun taakse istumaan! ;)

  13. Täällä pätkää löytyy myös. Tiedän tuon tunteen ja tilanteen, kun joka paikkaan pitää kiipeillä. Joka päivä töissä pitää pyytää pidemmiltä apua, jos haluut tavaran jonnekin korkeelle minne se kuuluu. Oon 158,5 cm
    Mukavaa uutta viikkoa!

    • Meilläkin mies on aina silmät lautasina ja kauhuissaan kun virittelen keikkuvia tuoleja että yletyn, ja saan noottia siitä, etten pyydä sitä ojentamaan ylähyllyn tavaroita turvallisesti. :D

  14. Hahaaa! Täällä yksi pikkuinen! Mittaa tasan 160 cm, mutta samojen juttujen kanssa painin :D Naurahdin oikein ääneen tolle, et autoilun jälkeen kukaan ei mahdu kuskinpaikalle, mutta hankaluuksia siitä on mahtua itsekään ulos, etenki talvivaatteissa oli :D
    Keittiön kaapistoille kiipeily on hyvin tuttua, ja salilla kiipeily myös, että yltää otteeseen tai saa vaihdettua kahvan. Kiipeilyä saa harrastaa myös silloin, kun pitää vaihaa poltin lamppuun. Pitää roudata keittiön pöytä aina lampun alle, että yltää :D
    Se on kyl parasta, että lastenvaateosastolta voi löytyä tismalleen samaa mallia olevia vaatteita kuin aikuisten osastolta, mutta paaaaljon halvempia! Kuinkakohan monet lasten Adidaksen trikoot, hupparit ja Niken junior tennarit omistan :’D
    Kauppakassin kantaminen välillä tuottaa myös vaikeuksia, kun pohja osuu maahan :D

    • Joo toi auton ratista poistuminen saa itteni ainaki välillä vähä kiehuttaan, kun yritän kassien kaa poistua autosta ja et meinaa mahtua ja samalla laukkujen hihnat jää vaihdekeppiin kiinni… :D

  15. Hauska lukea lyhyempien arjen haasteista, kun ei ole kaikkea tullut ajatelleeksikaan, mitä voi olla (ite siis 172cm).
    Mulle itelle tuntuu nuo kyykyt olevan haastellisia pidemmällä varrella. Olis hauska päästä kokemaan, millaista treeni olis lyhyemmillä mittasuhteilla. 🙂 Myös lihaserottuvuus tuntuu olevan haastavampaa tän pituisena (pitkät lihakset).

    • Toi pituus on kyllä totta tossa lihaspyöreydessä ja siitä taas tykkään tässä pituudessa. Mut vastapuolena sitten taas kerääntyvä rasva näyttää lyhyessä varressa paljon tuhdimmalta ja paksummalta… :D

  16. OSU JA UPPOS! Täällä huutelee viralliselta mitalta 157,5 senttinen, mutta todellisuus on vissiin sentin vähemmän :D Töissä sain yhteen aikaan aina palautetta, kun en muistanut siirtää yhteiskäytössä olevan auton penkkiä ja kukaan ei mahtunut väliin! ..ja toi kävely, oon ihan törrrrrkeen nopee kävelee ja viikoittain saan kysymyksiä, että miten noin lyhyillä jaloilla voi kävelä noin nopeeta!? Ehkä jatkossa vastaan, että mullon #nopeetlihassolut, hhahaha :)

    • Hahaha! Mut hei niinhän se menee, että pienien on kipitettävä lujempaa, että pysyy pitkien vauhdissa! :D

  17. Yks 160cm täällä myös!
    Todellakin kahvojen vaihto salilla vaatii akrobatiaa, ylähyllyt keittiössä aaaivan turhia ja kengät varsinki löytyy useimmiten lasten osastolta :D
    Mulla vielä selkä suhteessa pidempi kuin jalat, ni toi kipittäminen myös hyvinkin tuttua ja siitä kuulee kommenttia myös tosi usein :P

    • Joo kyllä tällä varrella joutuu vähän apinoimaan paikassa jos toisessakin, ja väliäkös sillä onko julkisella paikalla vai ei, haha! :D

  18. Ikinä en ole lyönyt päästäni kattoon, ovenkarmiin tai edes lamppuun.
    Ja ikää on 55 😂

  19. Haha voin niin samaistua, itse 157cm! Meillä on jo legendaksi muodostunut työporukan kesken se, että työmatkoilla hotelleissa majoittuessa (Majoitutaan yleensä 3 hengen huoneessa) meikä nukkuu aina sillä levitettävällä sohvalla tai muulla vastaavalla hätävarasängyllä, kun taas kollegat ottavat parivuoteen 😂 Ja perhana että monessa levitettävässä sohvassa patja on niin muhkura, että voi sanoa heihei heti kättelyssä yöunille 😐 Autossa myös keskipenkki on tullut tutuksi, sekä ruokapöydässä ahtain paikka. 😂

    • Siis toi auton keskipenkki! Just juteltiin Balilla reissussa taksiin kavereiden kanssa aina ahtautuessa, kuinka aina mut on alistettu (myös perheen pienimpänä) porukan lyhyimpänö AINA keskipenkille. :D

  20. Hah! En siis ole ainoa, jolle aina huomautetaan ”pikakävelystä”.
    157cm pituutta täällä ja itselleni käy aika useinkin, että esim. kauppaan mennessä ne liukuovet ei aukea. Vasta kun vähän hyppää tai muuten heiluu niiden edessä niin sitten ne aukeaa :D
    Monesti mietin, että kuinka paljon helpompaa pidemmille ihmisille on vaikka 10km juoksulenkki kun itse joutuu pinkomaan tuplamäärän askeleita samaan matkaan.

    • Liukuovet! Niin tuttua! :D Ja toi juoksulenkki on muuten tosiaankin aika hyvä pointti. Kyllähän siinä askelia tulee pakostikin kääpiöllä enemmän kuin hujopilla.

  21. Näin 175 pitkänä naisena on pakko sanoa, että lyhyet naiset on kyllä todellisia rakettipakkauksia!! Koulussa painitaan(polamk) paljon ja kyllä löytyy mua päätä tai kahta lyhyemmiltä enemmän ruista ranteista kuin monelta pidemmältä. Lyhyenä voi siis myös oikean paikan tullen yllättää vastaantulevan hieman ennakkoasenteista lyhyitä kohtaan kärsivän henkilön, jos työkalupakista löytyy oikeat liikkeet ja tekniikat ;)

  22. Olipas samaistuttava postaus, allekirjoitan joka kohdan ja vähän nauratti kun tässä inkkariasennossa tätä postausta luin! :D Oon oikeen tyytyväinen tähän pituuteen, mutta ala-asteella työskennellessä tulee pieni alemmuuskompleksi kun jo tokaluokkalaiset vetelee ohi. Mut pohjelihakset pysyy kunnossa kun saa aina kurotella varpaillaan joka paikkaan! :D

    T. 156 cm

  23. Täällä bingo! 157 cm pituutta ja kengän koko 35-36. Pienestä jalasta sikäli hyötyä kun voi ostaa sukat ja tennarit lastenosastolta, paljon halvempia ja kestävämpiä ainaki sukat. Toki mulle vähä nauretaan ku 27 v kulkee perhossukissa 😅 ja niin kyl samaistun noihin kaikkiin. Salilla saa kiipeillä ja esim reidenkoukistuspenkin pieninki säätö jää liian pitkäks ettei selkä yllä selkänojaan.
    Maksimekoista tai haalareista ihan turha haaveilla ellei haluu hilata sitä mekkoa tissien alle lanteiden sijaan tai kääriä lahkeita.
    Lamppua ku vaihtaa niin just ja just yltää baarijakkaran kanssa sinne katon rajaan.
    Mulla oli aiemmin kaksovinen auto ja kämpillä tosi ahtaat parkkiruudut ni en meinannu itekää päästä sielä pois ku piti periaatteessa poistuu selän taakse. Saatika et miesystävä oli mahtunu mun säädöillä siinä parkilla kuskinpaikalle. Tai oikeestaa mis tahansa parkissa nykysessäkään (neliovisessa) autossa.
    Mut silti en vaihtais pidempää kroppaan, ihan jees olla tällänen hukkapala 😁

  24. Hahah, hymyilin ääneen näille :D olen huikeet 151cm pätkä ja kun kerran asialle ei mitään mahda, niin näillä mennään! Vaikka läpi harmaan kiven. Mutta kyllä siinä sai intin marsseilla pistää tossua toisen eteen #nopeetlihassolut todellakin :DDD

  25. Voin niin allekirjottaa kaikki kohdat XD terveisin myös 156 cm :D Nuorempana olisin epätoivosesti halunnut muutaman lisäsentin, mutta nykyään oon super ilonen just tästä pituudesta!

  26. 154cm täällä hei. Samastun kaikkiin kohtiin. Itse oon ratkaissut mm. posliinilla istumisen niin, että mulla on ikealainen lasten kylppärijakkara jalkojen alla :’D

    Tasoille kiipeily, check!
    Kyynärsauvana olo, check!
    Jatkuva kuittailu, check!
    Hassut istuma-asennot, ehdoton check!

    Olen kyllä sinut pituuteni kanssa. Suorastaan vaivaannun itseäni lyhempien seurassa, en osaa olla ja tunnen oloni kauheeksi mörssäriksi silloin :’D En toki pidä itseäni pidempiä (=kaikkia tuntemiani ihmisiä) mörssäreinä. Kun on aina tottunut katsomaan ylöspäin keskustellessa, niin alaspäin katsominen tuntuu todella kummalliselta. Menetän puhe- ja liikkumiskyvynkin siinä samalla ja muutun tosi kömpelöksi :”’D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 89
Tykkää jutusta