Ahdistavatko flunssa, lepopäivät tai pakkolepo?

*Sisältää mainoslinkkejä

we-are-fit-trikoot-6

Nyt on blogin ja somen puolella satanut paljon kysymyksiä siitä, miten voisi helpottaa pakkolevon aiheuttamia negatiivisia tunteita, joten oli pakko tarttua läppärin näppäimistöön, ja sauhuttaa tulille omia ajatuksiani aiheesta. Lepääminen ei ole heikoille vaan päinvastoin. Lepääminen on vahvoille, jotka osaavat arvostaa omaa kehoaan.

En tiedä olenko ainut, joka myös nauttii erinäisistä lyhyemmistä tai pidemmistä lepohetkistä urheilun parista. Oli sitten kyse ihan tavallisista lepopäivistä tai vaikka parin viikon mittaisista lenssuniiskutteluista, niin itse kyllä pyrin ottamaan näistä erikoistilanteista kaiken mahdollisen irti! Urheilun parissa touhottamiseen tulee omistettua niin tolkuttoman paljon aikaa päivästä ja vuodesta toiseen, että pieni breikki myöskään niistä itselleen tärkeistä asioista ei todellakaan tee huonoa.

Miten rauhoitella omia ajatuksia? Tässä pari vinkkiä!

  • Pakkolevon voivottelun sijaan keskity fiilistelemään ylimääräisestä ajasta muulle nautintoa tuottavalle toiminnalle ja harrastuksille! Nyt on aikaa touhuta ihan muita juttuja, jes!
  • Keskity nauttimiseen ja rentoutumiseen. Nyt sitä saa luvan kanssa tehdä! Leffamaratoneja, kirjoja, blogeja, pelejä, ystäviä ja hyvää ruokaa. Voiko parempaa olla?
  • Lihasmuisti on oikeasti aivan jäätävän kova juttu. Jos lihaksesi nyt omien sanojesi mukaan sulavat täysin vuodelevossa tai kotona nyhvätessä, niin ne pamahtavat kyllä takaisin tuossa tuokiossa kun treenille taas pääset.
  • Käyttämättä jääneen treeniajan voi myös käyttää oman lajin saloihin ja tietouteen perehtymiseen. Lue artikkeleita, perehdy lajitietouteen, lue ravinnosta, katso webcasteja sekä treenivideoita, puno tulevia treenisuunnitelmia ja tadaa! Treenille takaisin päästessäsi olet entistä kovempi luu ja täynnä motivaatiota!
  • Löytyykö kotosalta muita projekteja, jotka ovat jääneet kiireen keskellä prioriteettilistan pohjalle? Nyt niille on aikaa! Varsinkin jos maltat tiukan flunssan päätteeksi ottaa pari varmuuspäivää poissa treenin ääreltä, niin voimiakin näiden suorittamiseen riittää.

we-are-fit-trikoot-4

Kuulin kerran erään hyvän ajatusmallin. Mietitään esimerkiksi salilla jo jonkin aikaa puurtanutta aktiivitreenaajaa, ja yhdistetään tähän tosiasia, että lihaksen kasvatus (kehitys) on äärimmäisen hidasta puuhaa. Kuinka paljon jää lihasta hankkimatta, jos nyhväät kotisohvalla flunssan kourissa? Tämä sama ajatusmalli sopii myös niille malttamattomille, jotka flunssan rajuimmista oireista eroon päästyään eivät malta ottaa yhtä tai kahta päivää päälle ilman treeniä. Kuinka paljon lihasta meinasit siellä salilla sen yhden varaslähtönä otetun päivän aikana tehdä? ;)

Itseltäni myös löytyy kokemuksia pidemmistäkin treenitauoista. Itse lähdin viime vuonna suoraan kisaprepille kahden kuukauden täyslevon jäljiltä viheliäisen mykoplasman vuoksi. Hyvin meni koko preppi ja ammattilaisdebyytistäni nappasin kolmannen sijan. Arnold Europe Amateurin ja ammattilaiskorttini voitin sairasteltuani kuluneen vuoden aikana yhteensä 16 viikon ajan (30% treenivuodesta), ja kehitys vuoden aikana oli silti merkittävää.

Varsinainen treenaamattomuus ei vie minulta yöunia, ja ehkä puolen vuoden treenitauko jalkaleikkauksen jälkiseurausten takia vuosia takaperin opetti, ettei tavalliset pöpöt paljoa tunnu. Mieluummin makaan lenssussa hymyssä suin viikon tai pari kotosalla, kuin olen kolme kuukautta kotona makuuasennossa pystymättä istumaan ollenkaan (edes vessanpöntölle, ja kotoa ei paljoa poistuttu). Koville mulla ottaa lähinnä uhka siitä, että kausi menisi pahojen sattumusten osuessa kohdalle kokonaan ohitse, kuten tuon takareisikeissin vuoksi aikoinaan meni, mutta siitä enemmän joskus toisella kertaa.

we-are-fit-trikoot-5
*Toppi: H&M // Trikoot: täältä // Kengät: täältä 

Omat vinkkini treenaajan pakkolepojaksolle:

  • Älä nipistä ruuasta. Kehosi tarvitsee puhtia ja energiaa toipumiseen.
  • Sairastapauksissa vedä mieluummin yksi tai kaksi ekstrapäivää lonkkaa, ennen kuin ryntäät treenille. Mieluummin pari päivää varman päälle, kuin järkyttävät jälkitaudit, joista ei enää parilla päivällä selviäkään.
  • Kovan taudin tai pitkän lepojakson jälkeen voi olla hyvä lähteä kevyemmin liikkeelle. Treenitulokset voivat ihan alkuun olla hieman alakantissa, mutta palautuvat supernopeasti takaisin.
  • Panosta muihin mielekkäisiin asioihin ja harrastuksiin, joille jää nyt enemmän aikaa. Puuhailu ja hyvä seura pitää ajatukset poissa treenaamattomuuden harmittelusta.
  • Vietä aikaa läheisten kanssa. Se voi loppupeleissä olla arvokkaampaa kuin treenaaminen!


Huikeaa alkanutta viikkoa, ja terveitä ja ehjiä treenihetkiä niin sunnuntaijumppareille kuin himosporttaajillekin! ♥

Edellinen juttuni: ”Tuleeko susta ikinä normaali?”

Piia Pajunen

10 vastausta artikkeliin “Ahdistavatko flunssa, lepopäivät tai pakkolepo?”

  1. Ihan huippu tärkeä aihe mistä kirjoitat! Omalla kohdalla meinaa treeni-into juuri flunssan jälkeen olla liian kova ja joskus on tullut lähdettyä liian aikaisin rehkimään, välillä sillä huonommallakin menestyksellä. Tuo esimerkki ja ajatus siitä, että päivän tai kahden varman päälle pelaaminen kyllä osui ja upposi: ei se nousujohteinen kehitys ole kenenkään kohdalla siitä yhdestä reenistä kiinni jos sen jättää tekemättä, päinvastoin ne isommat ongelmat tulee jos puolikuntoisena lähtee rehkimään.

    Nämä jutut mielessä seuraavan kerran kun lenssu iskee, pari päivää varman päälle niin terveitä ja oikeasti kehittäviä reenejä tulee varmasti enemmän :)

    Mukavaa joulun odotusta sinulle!

    • Kiitos Lotta! Huippua kuulla, että teksti osui ja siitä löytyi hyviä vinkkejä! Laadukkaita treenejä ja ihanaa Joulun odotusta sinnekin! :)

  2. Hei!
    Treenaan kyykkyä 2x viikkoon ja lisäksi vetopäivänä mavea.Ogelmana näyttäisi olevan selän palautuminen:selkä tulee maastavedosta niin kipeäksi että sillä kestää monta päivää palautua,minkä johdosta kyykkypäivät ja- tulokset kärsivät.Tuntuu että enkat paukkuvat joko mavessa tai kyykyssä, ja toinen liike ottaakin sitten palautumattomuuden johdosta takapakkia :D mikä neuvoksi? Kiitos!!

    • Moikka Kata!

      Jos selkä ottaa tuosta liikaa rasitusta, niin tuon tyylinen treenirasitus/-määrä voi yksinkertaisesti olla sulle liikaa, jolloin suosittelisin muokkaamaan tuota treenijakoa/-painotusta erilaiseksi. Voiko vetopäivän mavea vaihtaa johonkin toiseen liikkeeseen, joka ei rasittaisi selkää niin rajusti? Tai voisiko toinen kyykkypäivä olla tiukka ja toinen pumppailevampi?

      Vaikea tietty tässä on muita taustojasi tietämättä antaa välttämättä toimivaa ohjeistusta, mutta suosittelisin myös tsekkaamaan, että tekniikat on kunnossa (tai kokeilemaan hieman eri tekniikkaa?), ja että ravinnon ja levon puolesta kokonaispaketti on kunnossa palautumista tukien.

      Tsemppiä sulle treenien pariin :)

  3. Nää sun kirjoitukset on kyl osittain ihan mun ajatusmaailmasta!! =)
    Salivuosia kun on kertynyt jo about 6, niin nyt on tässä parin vuoden aikana ”viisastunut” ja oppinut, että ne lepopäivät/kevyet viikot on todella tarpeeseen. Välillä vieläkin meinaa päässä kolkuttaa ajatus, että näissä lepoviikoissa ei kehity, vaikka se on juuri päinvastoin. Uutta intoa, virtaa ladattu lepoviikolla ja kyllä näkyy siinä treeni puhdissa taas. En tiedä oletko jo jossain päivitysessä kertonut, mutta kuinka usein pidät lepo/kevennettyjä viikkoja? Itse pitäny joka viides viikko.

    • Levossa tosiaan kehittyy, kunhan on muistanut treenata ensin! ;)

      Itselläni elämä yleensä pitää huolta keventelyistäni, eli en niitä erikseen kalenterin merkkaa. Säännöllisin väliajoin tulee jonkinnäköinen reissu tms., jolle on sopiva ajoittaa useamman päivän treenipaussi, ja yleensä mulle riittää se 4-5 päivän täyslepo, kun kroppa nuoresta asti tottunut jatkuvaan rasitukseen. Tietty välillä tulee joku pikkulenssu, jolloin otan varman päälle koko viikon (tai enemmänkin varman päälle) taukoa, niin tuleepahan samalla otettua treenikevennyskin. Tietty lisäksi jos joskus sattuu tuntumaan siltä, että kroppa ei palaudu tai treeni takkuaa, niin sitten erikseen levon, jos elämä ei sitä muuten ole hetkeen tarjonnut. :D

  4. KYllä oli sopiva aihe mun tämän hetkiseen elämään. Olen tässä ollut juoksupoluilta kuukauden pois, syystä .
    Aluksi tuntui, niin kuin aina pakkolepo varsinkin, että nyt tulee tuskaa ja kiukkupäiviä. Mutta ei… tässä iän myötä on oppinut arvostamaan näitä kunnon lepotaukojakin. On tullut tehtyä muuta, mihin ei yleensä treenien ja arjen keskellä ehdi. :) Olen siis nauttinut ajasta. Ja levosta. Kroppa ja pää oli kyllä sitä vaille. Vaikka pitkä lepo tulikin. Mutta nyt päivä kerrallaan odotellaan ja kuunnellaan kehoa milloin pääsee taas juoksuradalle.
    Onneksi ulkona voi muutakin… kävellä , samoilla metsässä :)
    Ihanaa Joulun odotusta.
    Joululahja toiveeni onkin, että saisi nauttia luonnosta pian myös juosten ! :D

    • Juuri näin! Lepohan on just ihan huippua, ja ainakin itselläni löytyy kyllä elämästä yllin kyllin projekteja ja touhua, vaikkei treenille pääsiskään! ;)

      Ja kevyt reippailu pitää mielen virkeänä ja kropan vetreänä juurikin noissa pidemmissä lepokeisseissä, varsinkin jos on tottunut treenaamaan jatkuvalla syötöllä ja paljon! Toivottavasti Joulupukki toteuttaa sun toiveen, joten pidetään peukut pystyssä ja sormet ristissä! Ihanaa Joulun odotusta ja leppoisia lepohetkiä sinnekin! <3

  5. Kyllä ahdistaa edelleen mutta koitan sinnitellä! Lepopäivänä pitää aina olla mahdollisimman paljon ohjelmaa, jos jään kotiin nyhjöttämään menee helposti kotitreeni intoiluksi. Tai jos on tylsää menee salille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta